Littoistenjärvi
Littoistenjärvi sijaitsee Liedon kunnan ja Kaarina kaupungin rajalla. Järvi on suosittu vapaa-ajankalastus- ja virkistyskohde. Littoistenjärvi on myös linnustollisesti monipuolinen sekä pesimäaikana että muuttoaikaan.
Littoistenjärven pinta-ala on 1,5 km2 ja valuma-alueen pinta-ala on 3,0 km2. Järvi on matala, suurin syvyys on hieman yli 3 metriä ja keskisyvyys on vain 2,2 metriä. Rantaviivan pituus on 6 km ja suurin läpimitta 1,6 km. Littoistenjärveä säännöstellään Länsi-Suomen vesioikeuden 8.1.1970 antaman päätöksen mukaisesti. Keskivedenkorkeutta vastaava tilavuus on 3,25 milj.m3 ja säännöstelyn ylärajalla 3,75 milj.m3. Säännöstelystä vastaa Littoistenjärven säännöstely-yhtiö. Järvi toimi 1970-luvun alusta vuoden 1998 loppuun saakka Kaarinan ja Liedon vedenottovesistönä.
Veden laatu
Littoistenjärvestä on paljon tietoa pitkältä ajalta. Kun Littoistenjärvi kuroutui merestä noin 5600 vuotta sitten, se oli aluksi rehevä, mutta karuuntui vähitellen. Nykyaikaa lähestyttäessä järvi rehevöityi uudelleen. Vuosina 1908 – 1913 järvessä esiintyi ajoittaisia sinileväkukintoja ja kalakuolemia, mutta niistä ei koitunut suurempia ongelmia. Veden laatu säilyi samanlaisena 1980-luvulle asti. Vuosina 1986, 1991 ja 1998 järvessä oli kolme vesiruton massaesiintymää. Tuolloin myös veden pH on ollut korkealla. Uposkasveista aiheutunutta ongelmaa ei ole ollut 2000-luvulla, mutta veden laatu on heikentynyt selvästi. Hellejaksoihin liittyvät sinileväkukinnat olivat runsaita kesinä 2001 ja 2002. Vuosina 2004 – 2007 fosforitaso ja levämäärät nousivat kesän aikana ylirehevien järvien tasolle. Muutoksen aiheuttajaksi on arveltu vahvistunutta kalakantaa, etenkin lahnoja. Veden laatu parani vuonna 2009, mutta heikkeni uudestaan vuonna 2010 ja 2011. Vuosi 2012 oli viileän sään ansiosta hieman parempi, mutta kaiken kaikkiaan Littoistenjärven tila on vuosina 2010-2015 ollut huonompi kuin kertaakaan seurantahistoriansa aikana.
Järvi on jälleen viime vuosina kärsinyt runsaista sinileväkukinnoista. Ne aiheutuvat tutkimusten mukaan järven ylirehevöityneestä tilasta, johon hoitotoimet eivät ole vaikuttaneet toivotulla tavalla. Järven ekologinen tila jääkin kauas EU:n vesipuitedirektiivin tavoitetason mukaisesta hyvästä tilasta.Järven hoitokeinoina ovat viime vuosina olleet ulkoisen kuormituksen vähentäminen, talvinen ilmastus sekä hoitokalastus. Muitakin hoitovaihtoehtoja on ollut esillä ja niitä harkitaan.
Littoistenjärven länsirannalla Pirtan laiturilla on kesäisin automaattinen veden sinileväpitoisuuden ja lämpötilan mittauspiste. Voit käydä katsomassa järven sinileväpitoisuuden Luode Consulting -verkkosivulta:
Linnusto
Järven linnustoa on kartoitettu vuosina 1968, 1981, 1983, 2003, 2006 ja 2012. Yhdessä Kaarinan puolelle synnytetyn Järvelän kosteikon kanssa järvi muodostaa linnuille merkittävän pesimäalueen sekä muutonaikaisen lepäilyalueen. Järvestä ja kosteikosta onkin muodostunut suosittu luonto- ja linturetkeilykohde. Vuoden 2012 linnustoselvityksen ja lähivuosien tarkkailutietojen perusteella Littoistenjärvellä pesii useita uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lintulajeja. Uhanalaisista pesimälajeista vuosittaisia pesijöitä ovat vaarantuneet tukkasotka ja selkälokki. Muista vaarantuneista lajeista liejukana on pesinyt 2000-luvulla ja rastaskerttunen ja mustakurkku-uikkuja on havaittu alueella pesimäaikaan. Silmälläpidettäviä, säännöllisesti järvellä pesiviä lajeja ovat rantasipi ja naurulokki. Mielenkiintoisia säännöllisiä pesimälintuja ovat myös kala- ja lapintiira sekä meriharakka.
Muuttoaikaan järvellä levähtää isoja vesilintuparvia. Syksyisin pääsee seuraamaan isokoskeloparven näyttävää parvikalastusta. Enimmillään järvellä on kerrallaan ollut yli 300 isokoskelon parvia. Syksyisin myös muita vesilintuja pysähtyy lepäilemään ja ruokailemaan järvellä. Vuosittaisia syysvieraita ovat mm. uivelo, mustalintu, pilkkasiipi ja lapasotka. Myös hanhia saattaa alueella vierailla parvittain ja harmaahaikarat kuuluvat vuosittain syksyiseen järvimaisemaan.
