Maataloustuet

Muistathan ilmoittaa muutoksista. Ilmoitukset tukiin vaikuttavista muutoksista tilalla on tehtävä 15 työpäivän kuluessa maaseututoimistoon.

– tilakaupat, sukupolvenvaihdokset
– tilinumero- ja osoitemuutokset
– muutokset tilan osallisissa (lomake 101D)
– ilmoitus koko tilan hallinnan siirrosta (lomake 156)
– asiointioikeuksien muutos sähköisiin palveluihin (lomake 457)
– ympäristökorvauksen sitoumuksen siirto esim. jatkajalle (lomake 160)
– rekisteröityminen rehuntuotannon alkutuotannon toimijaksi (lomake F)
– muutokset eläintenpitäjärekisteriin

Muutostilanteita on monenlaisia, helpointa on useasti soittaa ja kysyä miten muutoksessa toimitaan!

Ilmoita ylivoimaisesta esteestä ja poikkeuksellisesta olosuhteesta kirjallisesti 15 työpäivän kuluessa siitä, kun niiden toimittaminen on mahdollista.

Ilmoittamalla ylivoimaisesta esteestä ajoissa, voit turvata oikeutesi tukiin tai osiin niistä.

Ylivoimaiseksi esteeksi ja poikkeuksellisiksi olosuhteiksi voidaan hyväksyä tapauskohtaisesti mm. seuraavat ennustamattomat tapahtumat: tuensaajan kuolema tai pitkäaikainen työkyvyttömyys, tilaan merkittävällä tavalla vaikuttava ankara luonnonmullistus, kotieläinrakennuksen tuhoutuminen onnettomuudessa, eläinkulkutauti ja pakkolunastus.

Ylivoimainen este tai poikkeuksellinen olosuhde tukihaun jälkeen – Ruokavirasto

Tärkeää on että hakemus on tehty ajallaan, huolellisesti ja että tuen saamisen ehdot täyttyvät.

Lataa Vipu-mobiili, vastaa ripeästi mahdollisiin pyyntöihin

Piirrä kasvulohkot huolellisesti oikeaan paikkaan. Kasvulohkon raja ja sijainti on nyt oltava oikealla paikallaan.

Ilmoita kasvit ja toimenpiteet huolellisesti jo peltotukihaussa, vaikka muutosmahdollisuudet ovat laajat.

Älä hae tukea alalle, joka ei ole maatalousmaata.

Selvitä tukiehdot ja päivämäärät.

Tee tarvittavat muutokset heti.

Kasvilistat: Millä kasveilla tukiehdot täyttyvät? – Ruokavirasto

Vuodesta 2023 alkaen haetaan seuraavia peltotukia:

Perustulotuki enit. 138,-/ha
Uudelleenjakotulotuki enint. 17,68 /ha (50 ha asti)
Tärkkelysperunapalkkio  enint. 570,-/ha
Erikoiskasvipalkkio enint. 120,- (valkuaiskasvit, öljykasvit, sokerijuurikas, linssi ja tattari sekä AB- tukialueen avomaanvihannekset)
Nuorten viljelijöiden tulotuki enint. 88,-/ha (150 ha asti)
Ekojärjestelmätuki
1 vuotiset toimenpiteet valittavissa:
o Talviaikainen kasvipeite enintään 50,-/ha (sitoumuskausi 30.10.-15.4./16.5.)
Jos ala on aitoa kasvipeitettä tai sänkeä, niin kyseiselle alalle voidaan maksaa kasvipeitteisyyden tuki vaikka sillä täytetään myös ehdollisuuden vähimmäiskasvipeitteen vaatimusta.
o Luonnonhoitonurmi enint. 65,-/ha
o Viherlannoitusnurmi enint. 80,-/ha
o Monimuotoisuuskasvit enint. 300,-/ha
(Huom! näitä kolmea max 25 %)

Sokerijuurikkaan kansallinen tuki 350,-/ha
Sokerijuurikkaan kuljetustuki

Luonnonhaittakorvaus 217,-
Luomutuki 160,-/ha ja luomukotieläintuki 130,-/ha (johon eläinmäärä riittää), avomaanvihannekset 590,-/ha
Ympäristökorvaus (5 v. sitoumus, vähintään 5 ha/puutarhakasveja 1 ha)
Tilakohtainen toimenpide: 45,-/ha peltokasvit, 113 .-/ha puutarhakasvit sekä kumina,
kaksi tilakohtaista toimenpidettä valitaan vuosittain + lohkokohtaiset toimenpiteet seuraavista (alla):

Ympäristökorvauksen tilakohtaiset toimenpiteet (valittava kaksi joka vuosi):
o Ilmasto- ja ympäristökoulutus 
o Monivuotiset monimuotoisuuskaistat 
o Maaperän seurantatieto 
o Orgaaniset ravinteet 
o Pölyttäjien ravintokasvit 
o Täsmäviljelymenetelmät 
o Kasvintuhoajien ja kasvitautien seuranta- ja tunnistussovellukset

ja lohkokohtaiset toimenpiteet (osa vuosittain/osa monivuotinen toimenpide):
o Maanparannus- ja saneerauskasvit 190,- (20 %) 
o Kerääjäkasvit 97,- (30 %) 
o Kiertotalouden edistäminen 37,- (max. 80 %) 
o Suojavyöhykkeet 350,- (monivuotinen)
o Turvepeltojen nurmet 100,-  (monivuotinen)
o Valumavesien hallinta 214,-/altakastelu, 77,-/säätösalaojat (monivuotinen)
o Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu 500,- 
o Lintupellot 600,- 

Ympäristösopimukset 
Maatalousluonnon monimuotoisuus ja maiseman hoito:
o    460 tai 610 €/ha arvoluokan mukaan
o    1500 €/ha aitaamiskorvaus
o    2400 €/ha petoaitakorvaus
o    450 €/ha kunnostusraivauskorvaus
Kosteikkojen hoito 500,- 
Alkuperäiskasvien ylläpito 400 € kasvilajiketta kohden

Tuet Maatalous – Ruokavirasto

Tukia saa vain aktiiviviljelijä

Jompi kumpi ehto tulee täyttyä:
– Päätoimiala on maatalous ja on alv-velvollisuus alkutuotannossa
tai
– Tilasi on saanut edellisenä vuonna EU:n suoria tukia enintään 5 000 euroa (esim. aloittava viljelijä tai pieni tila).

Päätoimiala ja arvonlisäverovelvollisuus tarkastellaan tukihaun yhteydessä Y-tunnuksesi perusteella.
Tarvittaessa voi osoittaa maataloustoiminnan harjoittamisen myös muiden asiakirjojen avulla.

Hakuopas: Tuensaajan pitää olla aktiiviviljelijä – Ruokavirasto

Vuokrasopimukset pitää olla tehty tuenhakijan nimiin. Erityisesti sukupolvenvaihdoksissa, yhtymissä ja osakeyhtiöissä huomioitava asia.

Vuodesta 2023 alkaen tarkastetaan peltojen hallinta vuosittaisella otannalla (tukihaun jälkeen). Vuokrasopimukset tulee säilyttää tilalla.

Tukioikeuksia ei enää siirrellä.

Maatalousmaalla on oltava maataloustoimintaa

Kaikki maatalousmaa on ilmoitettava. Maatalousmaalla on harjoitettava maataloustoimintaa (kylvö riittävällä siemenmäärällä ja pyrkimys sadon tuottamiseen). Nurmet tulee niittää/korjata/laiduntaa 31.8. mennessä. Kesannoilla edellytetään myös niittämistä/muokkausta/laidunnusta. Jotain on tehtävä vuosittain 31.8. mennessä.
Ympäristösopimuksissa sopimusehtojen mukainen hoito. Perusvaatimuksena on että lohkot säilytetään avoimena.

Perus- ja kasvulohkon alaan kuuluu viljellyn alan lisäksi
– tuulensuojaistutukset
– kaksitasouomat
– ojat rajoitetusti: alle 3 m sarkaojat, alle 3 m reunaojat keskikohtaan asti (pientareen kanssa leveys enintään 2 m). Ojissa olevien puiden on oltava alle 1,5 m korkuisia
– keskim. alle 4 m monimuotoisuus- ja suojakaistat
– viljelytekniset päisteet
– välttämättömät hoitokäytävät monivuotisilla puutarhakasveilla

Käyttö muuhun toimintaan ei saa vaarantaa alan maatalouskäyttöön seuraavana kasvukautena (viljelykuntoa parantavat toimet, matkailu yms).

Maatalousmaata eivät ole esim. taimitarhat, leikkohavut, rakennettu kosteikko, eläinten jaloittelutarha, virkistys- tai piha-lue, kiinteä kasvihuone, sellainen tukikelvoton ala, joka on erotettavissa ilmakuvalta. Maatalousmaata ei myöskään ole alue, jolla ei ole ollut havaittavaa maataloustoimintaa kolmeen vuoteen, kuten tie, joka johtaa johonkin ja erottuu kahdella ilmakuvalla.

Lohkosta tulee Pysyvä nurmi kun nurmi on ollut yli 5 vuotta ja heinäkasveja on kasvustossa yli 50 %. Puhtaat typensitoja- tai nurmisiemenviljelykset ja tietyt kasvikoodit eivät ole pysyvää nurmea.

Maatalouskäytöstä poisto ja alan palauttaminen helpottuu

TPV eli Tilapäisesti viljelemätön – koodi poistuu käytöstä

Kasvulohkon alaan kuuluvat jatkossa lohkolta korjatut säilörehut, lantapatteri (ei ylivuotiset), orastumaton kasvusto, ojien kaivuumaat yhden vuoden ajan.

Kesantona voi ilmoittaa kylvämättömät ja peruskunnostettavat alat.

Lohkon alasta tulee poistaa rajakorjauksella esim. pitkään hoitamatta olevat alat, varastoalueet, rakennustyömaa, jaloittelutarhat jne.

Ala joka ei täytä edellyksiä (varastoalueet, hoitamattomat alueet) tulee nyt poistaa rajakorjauksella. Jos koko lohko ei ole käytössä, poistetaan koko lohko maatalouskäytöstä Peruslohkomuutokset -osiossa Vipussa. Kun ala joskus otetaan takaisin viljelyyn, palautetaan se maatalousmaaksi.

Uudet raiviot

2023 aikana ja jälkeen raivatuista lohkoista tulee peltoa, kun lohko on viljelykelpoinen. Ojitus, kantojen ja oksien poistoja sekä kalkitus ovat viljelykunnon edyllytykset. Lohko on kylvettävä viimeistään 30.6. Raivattuja peltoja koskee ehdollisuuden velvoite pitää lohko nurmella (kyntämättä), tämä koskee 2023 alkaen raivattuja peltoja.

Peltotukien hakuopas 2023 – Ruokavirasto

Maatalousmaa, perus- ja kasvulohkot – Ruokavirasto

Maatalousmaa – Ruokavirasto

Korvauskelpoisuus on peruslohkolla oleva ominaisuus. Jos lohko on korvauskelpoinen, voit saada siitä useampia tukia kuin muusta maatalousmaasta. Lohkojen korvauskelpoisuus on vaatimuksena ympäristökorvauksen, luonnonhaittakorvauksen ja luomun maksulle.

Uusia peruslohkoja on mahdollista saada korvauskelpoiseksi tilusjärjestelyjen kautta. Joissain tilanteissa korvauskelpoisuus on mahdollista vaihtaa peruslohkolta toiselle.

Mahdollisuus korvauskelpoisuuden vaihtoon lohkolta toiselle laajenee 2023 siten, että jatkossa siirto on mahdollista myös aktiiviviljelijän ja maanomistajan välillä, kun lohkot sijaitsevat saman ELY-keskuksen alueella.

Korvauskelpoisuus on vaihdettava koko peruslohkolta ja vain sellaiselta jolla on vaihtoa edeltävänä vuonna ollut hyväksyttyjä kasvulohkoja. Peruslohkon, jolta korvauskelpoisuus vaihdetaan, on oltava vähintään yhtä suuri kuin peruslohkon, jolle korvauskelpoisuus vaihdetaan. Korvauskelpoista alaa on vaihdettava yhteensä vähintään 0,2 hehtaaria. Korvauskelpoisuuden vaihto peruslohkojen välillä on toteutettava yhtäaikaisesti.

Vaihtoa haetaan lomakkeella 471.

Pienen korvauskelvottoman alan lisääminen korvauskelpoiseen peruslohkoon

Tänä keväänä voidaan pieniä alle 0,50 hehtaarin peltoaloja liittää viereiseen korvauskelpoiseen peltolohkoon rajakorjauksella. Pieni alue saa olla kooltaan max 5 % viereisestä isommasta lohkosta. Nämä alat vaativat maaseutuasiamiehen käsittelyn ja hyväksynnän ja haetaan tukihaun yhteydessä. Ajatus tässä on poistaa viljelytoimia hankaloittavia esteitä ja parantaa peruslohkon muotoa.

Pienet ”virtuaalilohkot” siivouksen alla

Helmikuun aikana teimme siivouksen pienille, ilman maantieteellistä rajaa oleville korvauskelvottomille lohkoille. Näitä olivat esimerkiksi pienet raiviot peltojen reunoilla, putkitetut ojat ja vanhat tiemaat.

Peltolohkot jotka sijaitsevat saman omistajan isommassa lohkossa kiinni, yhdistettiin viereiseen lohkoon. Yhteen isompaan lohkoon yhdistettävät pienet lohkot saivat olla korkeintaan 4 ha sekä max. 50 % isommasta lohkosta. Lohkojen tuli olla ilmoitettu tukihakemuksella 2022 viljelyssä olevaksi.

Nämä muodostuneet uudet lohkot ovat kokonaan korvauskelpoisia. Ilmoitimme yhdistämisestä puhelimella/sähköpostilla. Huomioi uudistunut lohkonumero ja pinta-ala viljelysuunnittelussa.

Kevään tukihaussa voi tehdä lohkomuutoksia ja rajakorjauksia myös näihin yhdistettyihin lohkoihin.

Peruslohkon korvauskelpoisuus 2023 – Ruokavirasto

Vipu on viljelijöiden verkkoasiointipalvelu. Vipu-palvelussa voit asioida sähköisesti sekä tarkastella oman maatilasi tukihakemustietoja, maksuja ja karttakuvia. Voit selailla maatilasi tietoja ja hyödyntää karttatoimintoja myös tukihaun ulkopuolella.

Tukihakemukset tehdään kaikki jatkossa Vipu-palvelussa. Hakuajan jälkeen palvelussa voi muuttaa peltotukihakemusta 2.10. asti. Muutosvaiheessa hakija voi mm. muuttaa kasveja lohkolle ja muuttaa kasvulohkojen rajoja. Myös ympäristökorvauksen valinnaisia lohkokohtaisia toimenpiteitä voi muuttaa hakuajan jälkeeen. Uusia peruslohkoja taas ei hakuajan jälkeen voi lisätä.

Vipu-mobiili on viljelijän ja hallinnon väliseen tiedonvaihtoon toteutettu sovellus älypuhelimeen. Sovelluksen ensimmäisessä versiossa näytetään tiedot maksetuista tuista tiettynä vuonna samaan tapaan kuin Vipussa. Tämän lisäksi valvonnassa olleet tilat voivat vastata sovelluksen avulla selvityspyyntöihin, joita tarkastaja on mahdollisesti lähettänyt kasvulohkolle. Vastaaminen tehdään liittämällä Vipu-mobiilin avulla otettu kuva kasvulohkolta oikeasta suunnasta.

Vipu-palvelun asiointioikeuksilla pystyy käyttämään Vipu-mobiilia (esim. neuvojilla näkyy kaikkien asiakkaiden tilat Vipussa ja Vipu-mobiilissa).

Satelliitilla seurataan lohkon tukikelpoisuutta ja maataloustoimintaa
Maataloustoimintaa lohkolla eli lohkon viljelykasvia, sadonkorjuuta, niittoa ja muokkausta seurataan jatkossa satelliitin avulla. Esimerkiksi nurmet, kesannot ja luonnonlaitumet tulee olla niitetty/laidunnettu (muokattu) vuosittain viimeistään 31.8. Jos satelliittikuvasta ei esim. niitto selviä, lähtee elokuun puolivälissä viljelijälle selvityspyyntö vipu-mobiilin kautta (tekstari). Viljelijän tulee reagoida selvityspyyntöön esim. ottamalla niitetystä lohkosta kuvan 31.8. mennessä ja lähettämällä sen Vipu-mobiililla.

Satelliittien (Sentinel-1 ja Sentinel-2) avoin data löytyy EO Browser-palvelusta : https://sentinelshare.page.link/WKuJ (kieleksi voit valita myös Suomen)

Vipu-mobiili – Ruokavirasto

Sovelluksen kehittäminen jatkuu toiminto kerrallaan. Ota sovellus jo käyttöön!

Päivitetty 22.5.2023

Yleistä

Kipsihanke 
K: Eikö uusille vuokramaille voi hakea kipsiä?   
V: Sähköisessä haussa ei voi hakea, mutta paperilomakkeella onnistuu. Kipsihaku https://www.ely-keskus.fi/web/kipsinlevitys 

Vuokrasopimukset 
K: Kenen nimissä vuokrasopimukset on oltava? 
V: Tuenhakijan nimissä. Mty:n osallisen nimissä, OY:n / Ay:n tai Oy:n /Ay:n osallisen nimissä 

Viljelytapa
K: Millainen on tillin kylvövelvoite?  
V: Kasvusto perustetaan riittävällä siemenmäärällä tarkoituksena tuottaa korjuu- ja markkinakelpoinen sato. Ei ole esikasvin kylvövaatimusta 30.6. mennessä. 

K: Lannoitus kaivon ympärillä? 
V: 1250/2017 §10 Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään 30—100 metrin levyinen vyöhyke, jota ei lannoiteta lannalla ja orgaanisilla lannoitevalmisteilla.
Mitä tässä pykälässä säädetään, noudatetaan myös 7 §:n 8 momentissa tarkoitettujen säilörehun puristenesteiden ja jaloittelualueiden valumavesien käyttöön lannoitteena. 

Kasvulohkojen ilmoittaminen
K: Onko kasvulohkojen piirtämistä parannettu Vipupalvelussa? Millainen piirtämisen toleranssi kasvulohkojen välillä on? (eli paljonko raja saa heittää?)
V: Kasvulohkojen piirtämistä on paranneltu Vipu-palveluun, toleranssi rajan saamiseksi oikealle paikalleen (missä kasvulohkon raja maastossa kulkee) on tämänhetkisen tiedon mukaan 2–5 metriä. Tärkeää on pyrkiä siihen, jotta kasvulohkot ovat kohdillaan. 

K: Jos kasvulohkolla on väärä kasvi, miten se vaikuttaa tukiin, kun viljoilla on sama korvaustaso? 
V: Kasvin voi muuttaa tukihakemukseen muutosaikana 2.10. asti. Väärän kasvin ilmoittamalla vuosittainen viljelykierto ei ole ajantasainen. Vuosittaisessa viljelykierrossa tulee yksivuotisten kasvien vaihtua 33 %:lla tukihakuvuonna hallinnassasi olevilla peltoaloilla. Vaikutus näkyy myös usean vuoden viljelykierrossa, joka tarkoittaa sitä, että voit viljellä samaa yksivuotista viljelykasvia samalla peltoalalla enintään 3 vuotta peräkkäin. Kaura ja vehnä ovat eri kasveja, siksi ne kannattaa ilmoittaa omilla kasvikoodeillaan, vaikka eurot olisivatkin samat.  

K: Montako vuotta voi olla pois viljelystä, pysyvästi viljelemättömänä?
V: Voit poistaa peruslohkon tai sen osan viljelystä, jos alue ei ole maatalousmaa käytössä (ala voidaan passivoida myös hallinnon toimesta, jos maataloustoimintaa ei havaita kolmen vuoteen). Jos ala palaa jälleen maatalouskäyttöön, palauta se peltotukihaussa tukihakemukselle joko piirtämällä kokonainen peruslohko uudelleen tai jos kyseessä lohkon osa, korjaa peruslohkon osa rajakorjauksella alkuperäiseen muotoonsa.  Aiemmin sovellettu 4 vuoden karenssi maatalouskäytöstä poistetun alan palauttamisesta ei ole enää voimassa. Maatalouskäytöstä poistettu ala menettää korvauskelpoisuutensa mutta sen voi palauttaa, jos viljelijä osoittaa sen olevan maatalousmaata (paikkaan sidottu kuva vipumobiililla).  

K: Tuleeko uudempi ilmakuva Koskelta koska näkyviin Vipussa?
V: Vipu-palvelussa näkyy aina uusin saatavilla oleva ilmakuva. Ajantasaistusalueilla se on vuodelta 2022. Eli noin 1/3 maasta kuva on 2022 vuodelta. Koskella uusin ilmakuva on vuodelta 2022 ja se on käytössä Vipu –palvelussa. 
Vipu palvelussa olevan ilmakuvan kuvausvuoden voit tarkistaa valitsemalla Lohkotiedot kartalla ja sitten oikean reunan infokuvakkeesta valinta Hae ilmakuvatiedot. 

K: Lohkolla on paljon mm. saunakukkaa ja se haluttaisiin ensin roundupata ja kylvää sen jälkeen kukkaispelto, josta tilalla käyvät asiakkaat voisivat poimia kukkasia mukaan. Mikä kasvikoodi on sopiva lohkolle? 
V: Mitä kukkia aiotaan kasvattaa? Esim. jos auringonkukkaa niin ilmoitetaan auringonkukkana.  
– Lohkoa ei voi ilmoittaa Ekojärjestelmän Monimuotoisuuskasviksi koska käytetään kasvinsuojeluaineita.  
– Erikoiskasvipalkkioon käyvät vain puhtaat kasvustot, eivät seokset.  
– Jos Maanparannus/saneerauskasvialan ehdot täyttyvät (esim. sopivat kasvit ja edellisenä vuonna lohkolla on ollut yksivuotinen kasvi) voi ilmoittaa lohkon siihen toimenpiteeseen. Siihen käy myös toimenpiteeseen soveltuvien kasvien seokset.  
Maanparannus- ja saneerauskasvit – Ruokavirasto

K: Tila istuttaa mansikan taimet elokuussa. Mikä kasvikoodi ilmoitetaan peltotukihaussa? 
V: Mitä alalla kasvaa ennen mansikkaa? Esim. Muokkausretikka voisi olla hyvä Maanparannus- ja saneerauskasvit – Ruokavirasto

Jos ei kylvetä mitään niin avokesanto. Kesanto voi olla ilman kasvipeitettä, jos parannat kesantopellon viljelykuntoa torjumalla vaikeasti hävitettäviä rikkakasveja, teet lyhytaikaisia kunnostustoimenpiteitä, ylivoimaisen esteen tai poikkeuksellisen olosuhteen tilanteissa tai poikkeamiseen on joku muu erityinen syy. Syy on ilmoitettava kasvulohkolla. Kesantojen kasvipeitteisyysvaatimuksesta voit poiketa vain siinä laajuudessa kuin kesannoinnin syy edellyttää. 

Ehdollisuus

K: Kelpaako sokerimaissi, (sato kerätty ja kasvusto on murskattu), vähimmäismaanpeitteeseen?
V: Vaatimus täyttyy, jos viljelykasvin alalla on kasvijäte. Jos murskauksesta jää kavijäte niin täyttyy. 

K: Syysvilja kasvaa nyt lohkolla, joka on vesistön varrella, miten sinne nyt saa 3 m:n suojakaistan?
V: Kylvämällä nyt keväällä suojakaistan viljan orasvaiheessa. Onnistuu hyvin keväällä, kolmemetrisellä kylvökoneella.  Varsinaisesti suojaviljaan ei saa kylvää, mutta kylvö pitää tehdä heti kun mahdollista.  
Ehdollisuuden suojakaistan määritelmän mukaan vesistöjen varrella sijaitsevalla maatalousmaan peruslohkon vesistöön rajoittuvalla lohkon rajalla on oltava muokkaamaton kasvipeitteinen vähintään kolmen metrin levyinen suojakaista, jolla ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita eikä lannoitteita. Kasvipeitteisyydellä tarkoitetaan tässä asetuksessa kylvettyjen nurmikasvien tai muiden kuin puuvartistenkasvien muodostamaa kasvillisuutta. Kaista pitää kylvää heti olosuhteiden niin salliessa vuonna 2023, kuitenkin viimeistään 30.6., jos ei asetuksen mukaista kasvipeitettä kaistalta löydy.

Tuottamaton ala

K: Miten tuottamaton ala ilmoitetaan?
V: Vuonna 2023 voi Ehdollisuuden tuottamattoman alan rastin merkitä lähes mille kasville hyvänsä.  Kasvilista löytyy linkistä: Kasvilistat- ehdollisuuden tuottamattomat alat – Ruokavirasto

K: Voiko tuottamatonta alaa ilmoittaa enemmän kuin 4 % vai pitääkö tehdä kasvulohko? 
V: Voi ilmoittaa enemmän. Ilmoittamisvaatimus on vähintään 4 % myös tänä vuonna.  

K: Saako laittaa 100 % tuottamatonta alaa? 
V: Saa, ei välttämättä kannata… 

K: Tuottamaton ala jos ilmoitetaan2023 vehnälohkolla, saako vehnän tuet? 
V: Kyllä saa, kasvulohkolle ilmoitetaan kevätvehnä ja tuottamaton ala valitaan kasvulohkolle rastilla.  

K: Miksi puhutaan kesantojen ehdoista niin paljon, kun kerrotaan että tuottamatonta alaa ei tänä vuonna tarvita?
V: Kesantoa voi ilmoittaa ja sille on omat ehtonsa. Kesantojen hoito – Ruokavirasto 

Tuottamattoman alan kesannolle on myös omat ohjeet vuodelle 2023 “Tuottamattoman alan poikkeus vuonna 2023“ ja omat ohjeet 2024 ilmoitettavalle tuottamattomalle alalle. Tuottamattomat alat – Ruokavirasto 

K: Täytyykö joka vuosi niittää? Kaikki kesannot, luonnonhoitopellot ja nurmet? 
V: Ekojärjestelmän luonnonhoitonurmet ja viherlannoitusnurmet: Jos ilmoitat peräkkäisinä vuosina, niin toisena vuonna 31.8. mennessä niitto, ja vuosittain, jos rikkakasvien torjunta vaatii niiton. 
Ehdollisuuden tuottamaton ala, muut kesannot ja satonurmet on niitettävä 31.8. mennessä vuosittain. 

K: Voiko Tuottamattoman alan kesannolle kylvää syysviljan 2023?
K: Kesanto, tuottamaton ala, saako 1.8. alkaen laittaa syysviljan. Saako käyttää kasvinsuojeluaineita 1.8. alkaen?
V:  Jos kylvät tuottamattoman alan kesannolle syyskylvöisiä kasveja, voit päättää ja muokata kesannon aikaisintaan 1.8.
Huomaa! “Jos ilmoitat tuottamattomana alana kesantoa, voit korjata alalta poikkeuksellisesti sadon vuonna 2023. Et voi käyttää alalla kuitenkaan kasvinsuojeluaineita tai lannoitteita. Säilytä tuottamattomaksi alaksi ilmoittamasi kesanto 1.1.–31.8.”
Ehdollisuuden opas – Tuottamaton ala vuonna 2023

Pysyvä nurmi 
K: Voiko pysyvän nurmen ilmoittaa kesannoksi, entä tuottamattoman alan kesannoksi? 
K: Kan måste trädan på 4% nu anmälas på åkrar som fått stämpeln permanent gräsmark? 
V: Pysyvän nurmen lohkolle voi ilmoittaa tuottamattoman alan kesannon. 

Viljelykierto/kasvulohkojen sijainti peruslohkolla 

K: Mistä tietää mikä kasvi on hallintaan tulleella lohkolla kasvanut edellisellä kasvukaudella?
V: Edellisen kauden kasvit tulevat näkyviin Vipupalveluun. Toki voit kysyä asiaa myös maataloustoimistosta!

K: Jos on ollut samalla alalla peräkkäin luonnonhoitopelto, voiko se olla vielä neljännenkin vuoden? V: Viljelykiertovaatimus ei koske nurmikasveja, voi olla.

K: Kuinka käy, jos kasvulohkoja piirretään nyt tarkemmin kuin aikaisemmin ja tämän vuoksi jää pieniä “kaistaleita” joihin on ilmoitettu samaa kasvia yli kolme vuotta?
V: Kasvulohkojen sijainnin historiatieto vuodelta 2022 lukitaan keväällä 2023, ja siihen verrataan ilmoituksia samaan tapaan kuin esim. viime kauden saneerauskasvipalkkiossa. Sitä ei vielä tiedetä, minkälainen seuraamus tulee näistä pienistä aloista, joilla kierto ei toteudu.
Tarkennus 27.3.  : Tästä seuraa ehdollisuuden seuraamus vuodesta 2024 lähtien. Seuraamuksen suuruus riippuu laiminlyönnin vakavuudesta, laajuudesta ja jatkuvuudesta. Ehdollisuuden oppaan luvussa 12 on kerrottu tarkemmin seuraamuksista. Myös myöhemmin julkaistavassa peltovalvontaohjeessa kerrotaan seuraamuksista tarkemmin.

Ekojärjestelmä

K: Mistä vähennetään, jos ekojärjestelmän toimenpiteitä on yli 25 %? 
V: Tähän ei ole vielä otettu kantaa. Kannattanee huomioida hakemusta tehdessä (ja/tai muutosaikana).

Ekojärjestelmä – Monimuotisuuskasvit
K: Ekojärjestelmän monimuotoisuuskasvit, voiko perustaa lopettamalla nurmen kasvinsuojeluaineilla? 
V: Kasvinsuojeluaineita ei saa käyttää koko kalenterivuonna ekojärjestelmän monimuotoisuuskasvialoilla. 

Ekojärjestelmä – Talviaikainen kasvipeite 
Kasvilistat – kasvit joille voidaan maksaa ekojärjestelmätuen talviaikaisen kasvipeitteisyyden tukea Ruokavirasto

K: Voiko ekojärjestelmän kasvipeitteisyyttä saada 100 % alalle?  
V: Kyllä voi, kun ekojärjestelmätukeen kelpaava kasvipeitteisyys on 100 %.  

K: Saako tuottamattoman alan kesannolta kasvipeitetuen? 
V: Tämän hetken tiedon mukaan saa. 

K: Saako kasvipeitetuen maanparannus- ja saneerauskasvialoilta joka on kemiallisesti tuhottu syksyllä? 
V: Ei ilmeisesti käy. Kemiallisesti tuhottu nurmien, viljojen, tattarin, kvinoan, öljykasvien, kuitukasvien, palkokasvien, siemenmausteiden sekä näiden seoskasvustojen sänki kelpaa talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen.
Täydennys 14.4. Linkki Ruokavirasto – kasvit, joille voidaan maksaa ekojärjestelmän talviaikaisen kasvipeitteisyyden tukea

Ekojärjestelmä – Luonnonhoitonurmet
K: Luonnonhoitopelto, onko pidettävä kaksi vuotta? 
V: Ekojärjestelmän toimenpiteet ovat yksivuotisia, ei tarvitse pitää kahta vuotta. 

K: Luonnonhoitonurmet, kylvetty yli 10 vuotta sitten. Hyvä kasvusto edelleen. Pitääkö todistaa jotenkin siemenseokset? Valvontojakin on ollut, ei ole kysytty siemenseoksia.  
V: Siemenseoksia ei tarvitse todistella vanhoissa luonnonhoitonurmissa. Vanha, monilajinen luonnonhoitonurmi kelpaa sellaisenaan, jos perustat uuden LHN:n kirjaa käyttämäsi siemenseokset viljelymuistiinpanoihin.  

Ympäristökorvaus

K: Mitkä sovellukset kelpaavat Kasvintuhoajien ja kasvitautien seuranta ja tunnistussovellukset –toimenpiteeseen? 
K: Kuinka monta kertaa sovelluksia pitää käyttää vuosittain, mikä käyttö katsotaan riittäväksi?
 V: Ruokavirasto ei ole luvannut listaa sovelluksista, joten käyttöön otettavan ohjelman saa päättää itse. Tärkeintä on, että sovellus on vuorovaikutteinen, eli viljelijä syöttää sovellukseen tietoa ja vastaanottaa sitä myös. Käyttöön otettava sovellus voi olla laaja-alainen tai vain yksittäisen tuotantokasvin kasvinsuojelun päätöksentekoa tukeva sovellus. Esimerkiksi ProAgrian Satotason nosto Uudellamaalla- hankkeen webinaarissa 9.3.23. on mainittu Luken KasKas, Minunmaatilani kasvitautiennuste, muut tunnistussovellukset (esim. Xarvio Scouting tms.) https://www.proagria.fi/hankkeet/satotason-nosto-uudellamaalla#webinaarien-tallenteet 

Myös riittävä käyttö on jätetty viljelijän päätökseksi. Kyse on tulkinnoista, yksikin kerta on käyttöä. Jos pelataan varman päälle, niin käyttökertoja ja niiden dokumentointeja kannattanee olla useampi.  

K: Voiko samalla peruslohkolla toteuttaa ympin monivuotiset monimuotoisuuskaistat ja pölyttäjien ravintokasvit- toimenpiteitä? Jos monim.kaistat kerran lasketaan viljelykasvin pinta-alaan kuuluvaksi 
V: Ei voi, sillä: (tulkintaa muutettu 10.5). Kyllä voi , kunhan pölyttäjien ravintokasvi on yksivuotinen ja monimuotoisuuskaistan leveys ei ylitä neljää metriä.

Pölyttäjien ravintokasveja koskevassa toimenpiteessä tilalla on oltava kasvukaudella vähintään kahdella eri peruslohkolla viljelyssä sadontuotantotarkoituksessa pölyttäjille ravintoa tarjoavia yksi- tai monivuotisia tuotantokasveja. Tällaisia kasveja ovat öljykasvit, tattari, kumina, korianteri, sinappi, kurpitsat, avomaankurkku, parsa, pavut, härkäpapu, herne, öljyhamppu, morsinko, mansikka, vadelma, hedelmäpuut tai marjapensaat. Peruslohkon, jolla monimuotoisuuskaistat-toimenpidettä toteutetaan, on oltava kooltaan vähintään 0,5 hehtaaria. Koko toimenpiteeseen valitulla peruslohkolla on viljeltävä yhtä tai useampaa toimenpiteeseen soveltuvaa kasvia. 

K: Mikä on morsinko?  
V: Morsinko oli aikoinaan maineikas värikasvi, josta saatiin sinistä väriainetta, muistuttaa ulkonäöltään rypsiä. Morsinko on yksi kasvivaihtoehto Pölyttäjien ravintokasvi- toimenpiteessä.

K: Käykö valinnaisten toimenpiteiden täsmäviljelymenetelmien kohtaan 5. “ajoautomatiikka, joka valitsee ja säilyttää ajolinjan ilman kuljettajaa” urakoitsijan traktori/työkone? 
V: Tässä menetelmässä urakoitsijan traktori tai työkone ei riitä täyttämään ehtoa. Hallinnassasi oleva laite kelpaa täyttämään ehdon (esim. leasing-sopimuslaite tai yhteisomistuksessa oleva laite). 

K: Täsmäviljelymenetelmät Lohkoautomatiikka – Pitääkö koko pinta-alalla toimenpidettä suorittaa? 
V: Jos valitset toimenpiteen täsmäviljelymenetelmät, tilallasi pitää käyttää sitoumusvuoden aikana täsmäviljelymenetelmiä yhdessä tai useammassa työvaiheessa. Voit toteuttaa menetelmää itse tai käyttää urakoitsijaa. Menetelmää ei tarvitse käyttää tilan kaikilla lohkoilla. 

K: Milloin näitä täsmäviljelymenetelmiä täytyy kaikkien viljelijöiden alkaa käyttämään?
V: Täsmäviljelymenetelmät on yksi Ympäristökorvauksen Tilakohtainen toimenpide. Näitä toimenpiteitä on seitsemän, joista kaksi on valittava joka vuosi. Kaikkien ei tarvitse käyttää täsmäviljelymenetelmiä, vaan valitaan kaksi omalle tilalle sopivaa toimenpidettä.

K: Ympin tilakohtainen toimenpide Orgaaniset ravinteet kohta c. Tila käsittelee maataloustoiminnassasi syntyvää lantaa biokaasulaitoksessa (väh. 25 m3)  
Jos viljatila ottaa vastaan lantaa vastaan / biokaasulaitoksen kautta käykö tämä tilan toimenpiteeksi? 
V: Toimenpide C soveltuu vain kotieläintilalle, joka käsittelee maataloustoiminnastaan syntynyttä lantaa biokaasulaitoksessa vähintään 25 kuutiota.    

Ympäristökorvaus – Lohkokohtaiset toimenpiteet 

K: Voiko uuden ympäristösitoumuksen kerääjäkasvilla perustaa seuraavan vuoden rehunurmen? 
V: Kyllä, kerääjäkasvilla voi perustaa seuraavan vuoden satonurmen/seuraavan vuoden kasvuston.

K: Voiko tarhaherneelle kylvää kerääjäkasvin?
V: Kyllä voi, tarhaherne on yksivuotinen kasvi. Tulee huomioida, että kerääjäkasvin tulee muodostaa peittävä kasvusto ja muidenkin ehtojen tulee täyttyä.

K: Onko maksimimäärää kerääjäkasveille? 
V: Ympäristökorvausta maksetaan 30 % asti. 

K: Voiko kerääjäkasvin laittaa rukiille ja syysvehnälle 
V: Kyllä. Kerääjäkasvin voit laittaa yksivuotisen tuotantokasvin viljelyssä olevalle alalle. Kerääjäkasvi tulee kylvää viimeistään 15.8., joko viljelykasvin aluskasviksi kylvön yhteydessä tai viljan orasvaiheessa. Jos nämä seikat toteutuvat, on kerääjäkasvipalkkio mahdollista saada alalta. 

K: Mikä on tuotantonurmi? 
V: Tämä kysymys esitettiin koulutuksessa ympäristösitoumuksen turvepeltojen nurmet kohdalla. Asetuksessa on “monivuotisen nurmikasvuston peittämä tuotantonurmi”, sitoumusehdoissa on monivuotinen nurmikasvusto. Nyt käytössä ovat kasvikoodit rehunurmi ja laidunnurmi. Muut kasvikoodit ja niiden tukitasot löytyvät Ruokaviraston sivuilta Kasvien ilmoittaminen ja tukitasot 2023 
Kasvien ilmoittaminen ja tukitasot 2023 – Ruokavirasto

Luomu

K: Tila sitoutuu luomuun vuonna 2023. Pitääkö vuokrasopimusten olla voimassa koko sitoumuskauden? 
V: Ei tarvitse. Sitoumusalojen muutokset sitoumusehdot luku 11. 

Nuorten viljelijöiden tulotuki

K: Nuoren viljelijän tulotuki, pitääkö yhtymässä olla kaikkien nuoria? Entä yhtiössä ja riittääkö määräysvalta vai pitääkö olla myös osake-enemmistö? 
V: Jos tuenhakijana on maatalousyhtymä, kaikkien yhtymän osakkaiden on täytettävä tuen ehdot. Myös ikävaatimus.  
Osakeyhtiö voi hakea tukea, jos tuen ehdot täyttävillä osakkailla on hallinnassaan yli 50 % osakeyhtiön osakkeista ja heidän omistamansa osakkeet tuottavat yli 50 % yhtiön osakkeiden äänimäärästä. Jos ehto täyttyy, osakkaiden katsotaan toimivan pääasiallisina yrittäjinä. Lisäksi heidän kaikkien on täytettävä ikävaatimus ja tuen ehdot. 
Nuoten viljelijöiden tulotuki – Ruokavirasto

Ehdollisuus korvaa vuodesta 2023 alkaen aikaisemmat täydentävät ehdot. Täydentävien ehtojen lisäksi ehdollisuuden piiriin siirtyy osa nykyisistä viherryttämistuen ja ympäristökorvauksen ehdoista.

Ehdollisuuden noudattaminen on useimpien viljelijätukien ehtona.

Ehdollisuuden vaatimuksia

Pysyvä nurmi
Turvemaiden suojelu
Sängenpolttokielto
Fosforilannoitus
Veden ottamista koskevat ilmoitukset ja luvat
Maaperän pilaamisen kielto
Pohjaveden pilaamisen kielto
Eläinsuojien ympäristöluvat/ilmoitukset
Lannan käyttö ja käsittely
Suojakaista
Suojakaistat kaltevilla mailla
Vähimmäismaanpeite
Viljelykierto
Lintujen suojelu
Luonnon suojelu
Tuottamattomat alat, maisemapiirteet, puiden leikkauskielto, hukkakauran ja jättiputken torjunta
Pysyvät naturanurmet
Kasvinsuojeluaineiden käyttö
Kasvinsuojelu

Talviaikainen vähimmäismaanpeite (33%) Vuodesta 2023 lähtien 33 prosenttia pellon ja pysyvien kasvien alasta pitää talvikaudella olla kasvipeitteistä. Kasvipeitteisyysvaatimuksen takia kaikkien tilojen pitää tehdä jatkossa syysilmoitus.

Fosforilannoituksen lannoitetasot. Typpi- ja fosforilannoituksen säännöt koskevat jatkossa kaikkia maatiloja riippumatta siitä, mitä tukia tila on hakenut.

Viljelykiertovaatimus (ei koske luomutiloja, alle 10 ha tiloja, tiloja joilla on yli 75 % pysyviä nurmia tai yli 75 % heinäkasveja + kesantoa + palkokasveja)

Vuosittaisessa viljelykierrossa yksivuotisen viljelykasvin pitää vaihtua vuosittain vähintään 33 prosentilla hallinnassa olevalla peltoalalla. Viljelykierron toteutumista verrataan alalla edellisvuonna ilmoitettuihin yksivuotisiin kasveihin.

Toteutettava viimeistään 2024 lähtien. Mutta jos hakee kerääjäkasveista tukea on viljelykiertoa toteutettava jo 2023. Tällöin huomioidaan ne viljelijän hallinnassa 2023 olevat lohkot, joilla oli vuonna 2022 yksivuotista kasvia. Eli selvitä uuden lohkon 2022 viljelykasvi vaikka se lohko ei olisikaan ollut hallussasi edellisenä vuonna!

Samaa yksivuotista viljelykasvia voi viljellä samalla peltoalalla enintään kolme vuotta peräkkäin. Usean vuoden viljelykierron on toteuduttava ensimmäisen kerran vuonna 2025.

Tuottamattomat alat eli kesannot ( 1.1.-31.8.), vaatimus on 4 %, koskee myös luomutiloja. Ukrainan sodan vuoksi 2023 sallitaan kesannoille viljelypoikkeus eikä kesantoa tarvitse olla. Tuottamatonta alaa tulee kuitenkin ilmoittaa vuonna 2023 vaikka ohralohkolle, muuten tukiin tulee vähennys!

Uudet alat
Kaiken maatalouskäyttöön otetun uuden alan pitää olla vuodesta 2023 lähtien pysyvästi nurmikasvustolla. Alaa ei saa jatkossa kyntää.

Vaatimus koskee alaa, joka on joko raivattu maatalousmaaksi tai ollut aiemmin turvetuotannossa.

Ehto pysyvästä nurmikasvustosta ei koske alaa, joka on ollut viljelykelpoinen viimeistään 31.12.2022.

Ehdollisuus on myös paljon muuta, tutustu oppaaseen!

Ehdollisuuden opas – Ruokavirasto

Ehdollisuus korvaa täydentävät ehdot – Ruokavirasto

Lannoituksen säännöt kuuluvat jatkossa ehdollisuuteen ja koskevat kaikkia tiloja

Viljavuustutkimukset on kaikkien teetettävä 10 vuoden välein – kun lohko on ympäristösitoumuksessa niin 5 vuoden välein. Pienillä 0,50 ha lohkoilla (ja sitä pienemmät) analyysia ei tarvita (viereinen lohko, taulukkoarvo, analyysi).

Ehdollisuudessa maalajin ja viljavuusluokan analyysi vaaditaan, jos lannoittaa alaa. Esim. kesantolohkoille analyysia ei siis välttämättä heti tarvita.

Ympäristösitoumuksessa viljavuustutkimus vaaditaan lohkoilta, joita on sallittua lannoittaa. Viljavuustutkimusta ei siis tarvita kesannoilta, luonnonhoitonurmilta, ekojärjestelmän viherlannoitusnurmelta, ympäristösopimusaloilta, suojakaistalta.
Perustamisvuonna suojavyöhyke ja monimuotoisuuskasvit -lohkoilta tulee olla viljavuustutkimus (otettava sitousvuoden loppuun mennessä).

Muutama lannoitusasia

Ekojärjestelmän luonnonhoitonurmia ja viherlannoitusnurmia ei saa lannoittaa lainkaan.
Suojavyöhykkeitä ja monimuotoisuuskasveja voi lannoittaa perustettaessa.

Fosforin satotasokorjausta ei saa käyttää viljavuusluokassa 7 (aiemmin asetusluonnoksella oli luokat 6 ja 7).

Vuonna 2023 lannoituksessa ei tarvitse huomioida vuonna 2022 annettua fosforilannoitusta, vaikka sato olisi jäänyt korjaamatta.

Jos fosforintasauskausi on kesken, vanhoja tasauskausia ei tarvitse ottaa huomioon 2023.

Lannoitustasoista tarkemmin ehdollisuuden oppaalla, myös kasvikohtaiset taulukot.

Ehdollisuuden opas – Ruokavirasto
Ympäristökorvaus – Ruokavirasto
Peltotukien hakuopas 2023 – Ruokavirasto

Vanha luomusopimus voimassa? voi luopua sitoumuksesta ja hakea uuden kauden mukaista viisivuotista luomusitoumusta. Tai voit jatkaa alkuperäisen ajan uusin ehdoin. Tätä kutsutaan ”sitoumuksen mukauttamiseksi”. Voi myös luopua luomusta tänä keväänä ilman takaisinperintöjä.

Uusi sitoumusaika on 1.5.2023 -30.4.2028 (5 vuotta)

Valvontajärjestelmään on liityttävä viimeistään 30.4.2023 (esim. uudet luomusopparit, eläinten siirto luomuun).

Sitoumustyypit ovat
– kasvituotannon sitoumus
– eläintuotannon sitoumus
– osittainen sitoumus, koskee vain yli 1 ha:n avomaanvihannestiloja

Sitoumuksen luomukoulutusvaatimus
– 5 pv + 2 pv eläintuotannon sitoumuksessa
Uutena tulee kaikille yhden päivän luomukoulutus (tai Neuvo-järjestelmän luomuneuvontatapahtuma tilalla).

Myyntikasvivaatimus tiukkenee

Myyntikasveja on viljeltävä sitoumusvuoden aikana vähintään 30 % siirtymäkauden ohittaneesta sitoumusalasta. Tarkasta myyntikasveiksi soveltuvat kasvit sitoumusehdoilta.

Tämän vaatimuksen ei tarvitse täyttyä jos oman luomukotieläintilan karjan rehuksi menee vähintään 50 % (sitoumusalasta). Tai tila on tehnyt sopimuksen luomukotieläintilan kanssa (sitoumusalasta vähintään 50 % käytettävä luomukotieläintilan karjan rehuksi, tarve on perusteltava sopimuksessa).

Luomukorvaus on 160,- + 130,- (kotieläintuotanto), 590,- avomaanvihannekset

Kotieläintuotannon korotuksen saa niin monelle hehtaarille kuin eläinmäärä riittää ( 0,5 ey/ha).

Luomukorvausta ei makseta suojavyöhykkeille, ekojärjestelmän monimuotoisuuskasveille eikä myöskään luonnonhoitonurmille. Luomukotieläinkorotus näille kuitenkin maksetaan.

Luomutila ei voi valita ekojärjestelmän viherlannoitusnurmi -toimenpidettä. Viherlannoitusnurmea voi kuitenkin ilmoittaa.

Ehdollisuuden vaatimus Pysyvän nurmen säilyttämisestä koskee kaikkia viljelijöitä, myös luonnonmukaista tuotantoa harjoittavia viljelijöitä 2023 alkaen.

Tarkista sitoumusehdot!

Luonnonmukaisen tuotannon korvaus – Ruokavirasto
Hakuopas: Luonnonmukaisen tuotannon korvaus 2023

Luomutuotannon ohjeet

Neuvontakorvaus

Viljelijä voi saada EU-maaseuturahastosta rahoitettavaa neuvontaa 10 000 euron edestä vuosina 2023–2027. Neuvonta on viljelijälle edelleen maksutonta –  – viljelijä maksaa neuvonnasta mahdollisen 75 euroa/tunti ylittävän osuuden ja alvin.

Neuvontaa antavat yksityiset neuvojat ja neuvontajärjestöt.

Neuvontaa voi saada eri aihepiireistä:
– Apua viljelijätukien ehtoihin (esim. ehdollisuus, ympäristökorvaus, eläinten hyvinvointikorvaus, luomu)
– Neuvoja hyvinvointiin ja työntekoon (esim. jaksaminen, työturvallisuus, työehdot, osaamisen kehittäminen)
– Maatilan kehittäminen ja muutoskestävyys (esim. energiasuunnitelmat, investointien ja spv:n suunnittelu, bioenrgian mahdollisuudet)
– Tuotantoeläinten terveyden ja hyvinvoinnin parantaminen

Maatilojen neuvonta – Ruokavirasto

Neuvojarekisteri

Eläintuet haettiin heti vuoden alussa

emo- ja lypsylehmäpalkkio (Manner-Suomen AB-alue ja Manner-Ahvenanmaa)
sonnipalkkio (Manner-Suomen AB-alue, C-alue ja Manner-Ahvenanmaa)
ulkosaariston nautapalkkio (AB-alue)
teurashiehopalkkio (AB-alue)
uuhipalkkio (Manner-Suomen AB-alue, AB-alueen ulkosaaristo ja Manner-Ahvenanmaa)
kuttupalkkio (AB-alue)
teuraskaritsa ja -kilipalkkio

eläinten hyvinvointikorvaus

sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettu tuki

alkuperäisrotueläinten kasvattamista koskeva ympäristösopimus

Mikä muuttuu eläintuissa? – Ruokavirasto

Eläintuet – Ruokavirasto

Eläintukien hakuopas 2023 – Ruokavirasto

Maatalouden tukioikeusjärjestelmä poistui vuoden 2022 lopussa.
Tähän asti viljelijä on tarvinnut tukioikeuksia tiettyjen maataloustukien saamiseksi. Vuodesta 2023 alkaen tuet perustuvat pellon pinta-alaan ilman erillistä tukioikeusjärjestelmää.

Tukioikeuslomakkeet 103A ja 103B ovat poistuneet käytöstä.