Tietoa Lieto-opistosta
Lieto-opiston toimialueena on Liedon kaupunki. Hallinnollisesti opisto on Liedon kaupungin oppilaitos. Opisto perustettiin vuonna 1970 Liedon-Tarvasjoen kansalaisopiston nimellä. Opiston nimi muuttui Lieto-opistoksi 1.1.2015. Opistossa opiskelee vuosittain noin 5000 kurssilaista ja oppitunteja pidetään noin 8500. Opiskelu opiston kursseilla on mahdollista myös muille kuin Liedon asukkaille. Opiskelijoiden ikärakenne on hyvin laaja, opiskelu on mahdollista kaikille ja kaikenikäisille.
Kansalaisopistot ovat vapaan sivistystyön oppilaitoksia, jotka ovat elinikäisen oppimisen airueita. Opistotoiminnan tavoitteena on tukea ihmisen persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia erilaisissa yhteisöissä sekä edistää kansanvaltaisuutta, tasa-arvoa ja moniarvoisuutta.
Kansalaisopistojen opetus ja toiminta on myös paikallista, eli jokaisen opiston ohjelma on erilainen ja paikkakuntansa tarpeisiin vastaava.
Kansalaisopistojen toimintaperiaatteiden mukaan opetus on pääosin vapaatavoitteista, yleissivistävää ja ammatillista aikuiskoulutusta, mutta opisto voi antaa myös tutkintoon valmentavaa koulutusta ja tehdä yhteistyötä esim. korkeakoulujen kanssa.
Taiteen perusopetusta annetaan lapsille ja nuorille kuvataiteessa.
Uudistuksena 2020-luvulla on tullut opetuksen osaksi osaamisperusteisuus, mikä tarkoittaa sitä, että kansalaisopistoilla voi olla kursseja, joita arvioidaan ja joista saa opintopisteitä. Arvioinnit viedään Omaan Opintopolkuun kansallisessa Koski-varannossa, kuten kaikkien muidenkin oppilaitosten suoritukset. Kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen.
Liedon-Tarvasjoen kansalaisopiston synty
Liedossa kansalaisopiston perustamiseen tähtäävä toiminta aloitettiin virallisesti 26.3.1969 pidetyssä kansakoululautakunnan kokouksessa. Liedon kunnanhallitus asetti opiston perustamista varten asiaa valmistelevan kansalaisopistotoimikunnan.
Kansalaisopistotoimikunta laati opistolle työohjelman, jossa opiston nimeksi ehdotettiin Liedon-Tarvasjoen kansalaisopistoa, opiston omistajaksi ja ylläpitäjäksi Liedon kuntaa, opetuskieleksi suomea sekä toiminta-alueeksi Liedon ja Tarvasjoen kuntia. Ensimmäisen vuoden opiskelijamääräksi arvioitiin 300 opiskelijaa sillä perusteella, että kuntien yhteisestä yli 10 000 asukkaan määrästä 3 % tulee mukaan toimintaan. Arviointia tuki keväällä 1969 kuntalaisten keskuudessa suoritettu kysely. Varsinaisiksi perustamiskustannuksiksi arvioitiin vain puhelimen hankinta sekä tarpeelliset toimisto- ja arkistotarvikkeet. Ylläpitokustannuksiksi arvioitiin 25 000 mk vuodessa. Toimitiloiksi Liedon ja Tarvasjoen kunnat tarjosivat 48 luokkahuonetta eri puolilla toiminta-aluetta.
Kansalaisopiston työohjelmassa opiston tehtäväksi asetettiin aikuiskasvatuksen edistäminen opettamalla varttuneille nuorille ja aikuisille heidän vapaa-aikanaan sellaisia tietoja ja taitoja, jotka ovat tarpeellisia kansalaiselämässä, antavat pohjan jatko-opiskelulle ja edistävät itseopiskelua sekä henkistä itsensä kehittämistä. Opiston tehtäväksi katsottiin myös oikeaan vapaa-ajan käyttöön ohjaaminen. Omatoimisuuden ja itsehallintakyvyn kehittämiseen ja vapaaseen kansalaistoimintaan ohjaamiseen kiinnitetään huomiota myös opistolaiskuntatoiminnan avulla. Opiston opetusta ja muuta toimintaa on työohjelman mukaan hoidettava yleisten kasvatusopillisten periaatteiden mukaan ja ilman puoluekiihotusta.
Kansalaisopistotoimikunta lähetti ehdotuksen opiston työohjelmaksi ja siihen liittyvät selvitykset Liedon ja Tarvasjoen kunnanhallituksille helmikuussa 1970. Kunnanhallitus hyväksyi työohjelman ja lähetti esityksen edelleen kunnanvaltuustolle kansalaisopiston perustamisluvan anomiseksi kouluhallitukselta, jotta opisto voisi aloittaa toimintansa 1.9.1970. Liedon kunnan vuoden 1970 talousarvioon oli varattu 6000 mk kansalaisopistotoiminnan aloittamista varten. Valtionosuudeksi oli laskettu kahtena ensimmäisenä vuonna 35 % ja sen jälkeen 70 % kustannuksista. Liedon kunnanvaltuusto hyväksyi 19.3.1970 opiston työohjelman, ohjesäännön ja kuntien välisen sopimuksen opiston toiminnasta kuntien alueella. Tarvasjoen kunnanvaltuusto hyväksyi sopimukset 3.3.1970.
Opiston ensimmäinen rehtori Jorma Puhakka kirjoitti Turun Tienoo -lehdessä 7.8.1970 opiston tulevasta toiminnasta ja tavoitteista. Puhakka kertoi, että opisto on kouluhallituksen valvonnan ja tarkkailun alainen aikuisille tarkoitettu iltaoppilaitos. Opiskelijoiksi pääsevät kaikki oppivelvollisuutensa suorittaneet tai 16 vuotta täyttäneet. Opiskeluryhmän alarajaksi oli määritelty 7 opiskelijaa. Puhakka toivoi, että Liedon ja Tarvasjoen asukkaat ottaisivat opiston heti omakseen. Tämä toive toteutui hyvin, sillä jo 9.10.1970 Turun Tienoo otsikoi näyttävästi ”Kansalaisopiston toiminta alkoi tehokkaan toiminnan merkeissä.” Kirjoituksessa todettiin, että vaikka monet ovat suhtautuneet epäilevästi toimintaan, niin se on silti lähtenyt hyvin alkuun. Jorma Puhakka toteaa jo tällöin sen, että opiston johtaminen ei ole sivutoimisesti mahdollista.
Mikko Vahvaselkä toimi opiston pitkäaikaisena rehtorina vuosina 1971-2001. Tämän jälkeen rehtorina toimi Risto Suominen vuoteen 2021 saakka. 1.9.2021 Heli Hukkanen aloitti Lieto-opiston osa-aikaisena ja määräaikaisena rehtorina. Hukkasen jäädessä eläkkeelle keväällä 2024 uutena rehtorina aloitti Heli Koivulahti.
Liedon-Tarvasjoen kansalaisopiston opistolaisyhdistys ry.
Kansalaisopistossa toimi aktiivinen opistolaisyhdistys. Sen toiminta-ajatus oli edistää toiminta-alueen väestön opiskelua ja vaikuttaa opistotoiminnan kehittämiseen monipuolisena palvelumuotona. Opistolaisyhdistys oli puoluepoliittisesti sitoutumaton. Yhdistyksen jäsenet koostuivat opiston opiskelijoista.
Opistolaisyhdistyksen historiaa
Liedon-Tarvasjoen kansalaisopiston opistolaisyhdistys aloitti toimintansa 11.11.1970. Sen ensimmäinen kokous pidettiin 25.11.1970. Syksyllä 1971 jäsenistön keskuuteen perustettiin opintopiirien edustajisto. Edustajisto kokoontui kahdesti vuodessa. Opistolaisyhdistyksen tehtävä ja toimenkuva opiskelijoiden keskuudessa alkoi hahmottua varsin nopeasti. Juhlien järjestäminen oli yksi opistolaisyhdistyksen tärkeimmistä tehtävistä, sillä ne ovat tapahtumia, joissa opiskelijat tapaavat toisiaan yhteisen asian merkeissä. Säännöt velvoittavat myös opiskelijoiden tukemista ja innostamista opinnoissaan, opistolaisten keskinäisten suhteiden kehittämistä, vapaa-ajan käytön ohjausta, kansalais- ja työväenopistotyön tuntemuksen edistämistä ja opintopiirien välisen yhteistoiminnan edistämistä.
Opistolaisyhdistyksen perinteiseen toimintaan koko 1970-luvun kuului suosittujen joulu- ja kevätjuhlien järjestäminen. Juhliin osallistui säännöllisesti yli 200 opiskelijaa. 1990-luvulla opistolaisyhdistys huolehti Littoistenjärven rannalla sijaitsevan Kuoviluodon juhla- ja kokoustilan hoidosta ja vuokrauksesta.
Opistolaisyhdistyksen johtokunnan ensimmäinen puheenjohtaja oli Erkki Laaksonen. Häntä seurasivat Urpo Junnila, Tarmo Mäkinen, Reijo Mäkynen ja Martti Lehti (1977-1985). Puheenjohtaja Arja Niemelä toimi tehtävässä vuoden 1986 alusta alkaen. Arja Niemelä toimi yhdistyksen sihteerinä vuosina 1982-1985. Sihteeri Marjatta Valtonen toimi tehtävässään vuodesta 1986 alkaen.
Opistolaisyhdistykset ovat vuosien mittaan hävinneet monista opistoista. Omassa opistossammekin opistolaisyhdistyksen rooli muuttui vuosikymmenten saatossa, mutta sen toiminta jatkui pitkään. Toiminta loppui vuonna 2021, kun yhdistyksellä ei enää ollut varoja toiminnan mahdollistamiseksi. Virallinen yhdistyksen lopetuskokous oli 30.11.2021.
Logo kuvaa kolmea yhteenkietoutunutta ruukkua, joiden sisältä kasvaa ideoiden viljaa.
