Kunnasta kaupungiksi. Tiedotus- ja keskustelutilaisuudessa kuntalaiset saivat vastauksia kysymyksiinsä
Liedon kunta järjesti keskiviikkona 22.6. kuntalaisille avoimen tiedotus- ja keskustelutilaisuuden Liedon muuttumisesta kunnasta kaupungiksi.
Tilaisuudessa kunnanjohtaja Mika Ingi ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Mari Mikkola avasivat kuulijoille päätöksen taustoja ja kertoivat lähemmin, mitkä asiat vaikuttivat siihen, että Liedosta tulee kaupunki sekä miten päätöksenteko asiassa eteni. He myös vastasivat kuntalaisten mieltä askarruttaneisiin kysymyksiin. Tilaisuudessa esitettiin kysymyksiä ja niitä oli saapunut myös ennakkoon.
Kaupunkinimen käyttöönottoa vauhditti aluehallituksen päätös liittää Lieto osaksi Loimaan seudun sote-keskusta
Tiedotustilaisuuden alussa Mika Ingi esitteli lyhyesti nimenmuutokseen johtaneen prosessin ja perusteet kaupunkinimitykseen siirtymiselle.
- 13.5.2022 Varsinais-Suomen hyvinvointialueen hallitus teki päätöksen (päätös §71) pohjaehdotuksen vastaisesti, siirtää Liedon osaksi Loimaan seudun sote-aluetta.
- 16.5.2022 kunnanhallituksessa asiaan reagoitiin nopeasti. Asiasta käytiin keskustelu, jonka aikana useat eri puolueita edustavat hallituksen jäsenet toivoivat, että kaupunki nimen käyttöönotto otettaisiin viralliseen päätökseen nopealla aikataululla.
- 23.5.2022 kunnanhallitus sai kunnanjohtajan esityksen kaupunki –nimen käyttöönotosta ja siirsi päätöksen teon kunnanvaltuustolle. Hallituksessa esitettiin myös kuntalaiskyselyn tekemistä aiheeseen liittyen. Tähän ei kuitenkaan ryhdytty. Perusteena oli osittain edustuksellinen demokratia ja osittain halu huomioida hyvinvointialueen sote-keskusalueeseen liittyvän päätöksen teon rytmi. Haluttiin, että hyvinvointialueen päättäjille kävisi selväksi Liedon oikea status suhteessa Loimaaseen ennen kuin he päättävät, mihin Loimaan seudun sote-alueen hallinto sijoitetaan.
- 30.5.2022 Kunnanvaltuusto päätti, että Lieto ottaa käyttöön kaupunki –nimen.
”Liedon tavoitteena soteuudistuksessa on, että Loimaan seudun hyvinvointialueen hallinto olisi Lieto-vetoinen tai ainakin hajautettu esimerkiksi Lietoon ja Loimaalle. Tämä takaisi paremmat mahdollisuudet palveluiden säilymiselle ja kehittymiselle. Liedolla on kaupunkina kaikki työkalut käytössä ja nyt taistellaan sen eteen, että hyvät palvelut ja hyvät toimintatavat säilyvät, Mari Mikkola kertoi. ”
Mitä hyötyä on kaupunkistatuksesta?
Nimimuutoksen taustalla on halu näkyä paremmin uuden hyvinvointialueen päätöksenteossa. Kaupunkinimitys kertoo kunnan kehittymisen tasosta ja antaa etua neuvottelu- ja edunvalvontatilanteissa. Lisäksi kaupunkistatus nostaa Liedon kilpailukykyä, sillä lähikunnat kilpailevat yrityksistä, asukkaista, erilaisista rahoituksista ja mahdollisuuksista. Kuntakentällä kaupunkistatus tuo uskottavuutta ja antaa useampia työkaluja operatiivisen toiminnan käyttöön, perusteli Mika Ingi päätöstä kaupunkinimitykseen siirtymiseen.
Palveluiden säilyminen ja muutoksen kustannukset
Kuntalaisten esittämissä kysymyksissä esille nousi huoli palveluiden säilymisestä ja palveluiden kallistumisesta. Mika Ingi korosti, että nyt on kysymys vain nimen muuttamisesta ja kuntalaki sitoo kaupunkeja samalla tavoin kuin kuntia, joten oikeudellisia muutoksia kaupunkinimitys ei tuo tullessaan. Kunnan palveluihin ja niiden hintoihin ei tule muutoksia kaupunkinimityksen vuoksi ja palveluita kehitetään jatkossa samalla tavoin kuin ennenkin.
Tilaisuudessa kysyttiin myös muutoksen kustannuksista. Kunnanjohtaja Mika Ingin mukaan nimenmuutoksesta aiheutuvat kustannukset nykytiedoilla olisivat alle 10 000€. Suurin osa käytännön tarvikkeista, kuten kirjekuoret, käyntikortit yms. pystytään hyödyntämään vaikka kunnan nimitys muuttuu. Niiden osalta kustannukset ovat normaalia tarvikkeiden täydentämistä. Tämän tyyppisille kuluille ja pieninvestoinneille on varattu talousarviossa määräraha. Kallein muutos on kunnantalon kyltin uusiminen. Kaupunkinimitys ei vaikuta henkilökunnan palkkoihin.
Asumisen kustannusten nousu herätti myös huolta, mutta juridisesti mikään ei muutu eikä esimerkiksi veroihin ole tulossa muutoksia kaupunkinimityksestä johtuen. Myös osoitteisto säilyy ennallaan – kadut pysyvät katuina ja tiet teinä.
Omaleimaiset kylät ja kaupunkimainen keskusta
Strategiatyössä Lietoa kehitetään kaupunkina, joka muodostuu omaleimaisista kylistä. Kylien elinvoimaisuutta vahvistetaan, mutta tarkoitus ei ole muuttaa maalaismaisia kyliämme kaupunkilähiöiksi, Mika Ingi totesi.
Liedon keskusta-alueen kehittämisestä esitettiin kysymyksiä ja myös toiveita näyttävästä kaupunkimaisesta keskustasta. Mari Mikkola vakuutti keskustan kehittämisen olevan prioriteettilistan kärjessä.
Muut artikkelit