Kosken kuohuja ja maalaismaisemaa Tarvasjoella
Knaapinkoski ja Papinkoski kuuluvat Tarvasjokeen ja Juvankoski Paimionjokeen, johon Tarvasjoki yhtyy keskustan kohdalla. Kaikkia pääsee ihastelemaan lähietäisyydeltä, joten Tarvasjoki on otollinen retkikohde koskibongareille.
Knaapinkoskelta Papinkosken kautta Juvankoskelle tulee matkaa kaksi kilometriä Hämeen Härkätietä pitkin. Koko matkan pääsee kulkemaan kävelytietä Juvankoskelle johtavaa Alikulmantietä luukunottamatta.
Knaapinkosken kuohuja pääsee hämmästelemään Tarvasjoen luontopolulta. Polulle pääsee aivan Tarvasjoen keskustasta, Osuuspankkia vastapäätä olevan Kertun tuvan pihalta. Polku kulkee koskelle ja sieltä peltotien kautta Hämeen Härkätielle, josta pääsee palaamaan takaisin lähtöpaikalle, jolloin kävelyä tulee aika tarkkaan kaksi kilometriä.
Vanhoja laidunreittejä mukaileva luontopolku on kostealla säällä melko vaikeakulkuinen, mutta näkemisen arvoinen. Koskelle vievät lankut on uusittu kesällä 2020 ja Kotiseutuyhdistys Tarvaiset on pystyttänyt polun varrelle muutamia infotauluja.
Kesäkuivalla Knaapinkoski saattaa olla melko vaatimaton noro, mutta keväisin ja syksyisin virtaama on komea. Knaapinkoskella on aikanaan ollut myös mylly ja saha. Kosken alla on kahluupaikka, josta joki ylitettiin ennen siltojen rakentamista. Koskipaikan notkelmassa on myös luonnon muovaama amfiteatteri, jossa on järjestetty muun muassa laulujuhlia 1920-luvulla.
Luontopolun varrella pääsee ihailemaan kosken lisäksi reheviä leppä- ja tuomilehtoja sekä eliöstön monimuotoisuutta. Myös Kertun tupa, jonka perinnepuutarhan lomasta polku lähtee, on jo itsessään vierailun arvoinen kohde. Vasta kunnostetussa rakennuksessa on sisällä muun muassa nukkenäyttely.
Papinkosken ylittävä silta valmistui vuonna 1906. Se onkin otollisin paikka ihastella Papinkoskea. Pappilan puolella joen uomassa on pieni punainen saunamökki, sen takana pappilarakennus ja parin sadan metrin päässä pappilan takana 1700-luvulla rakennettu Tarvasjoen kirkko.
Juvankoski on kolmesta koskesta vaikuttavin. Kosken vettä hyödyntävä Juvan voimalaitos aloitti toimintansa vuonna 1916 ja onkin yksi maaseudun vanhimmista vesivoimaloista. Koskea voi ihailla joko sillalta, padon päältä tai voimalaitoksen vastarannalta, johon kulkee rinneportaat.
Padon luukkuja ohjataan kauko-ohjauksella ja siksi aidatulle patoalueelle ei saa missään tapauksessa mennä. Lisäksi voimalaitoksen entinen pääkonttori on nykyisin yksityiskotina, joten sinnekään ei retkeilijöillä ole pääsyä.
Vesi juoksutetaan padolta putkea pitkin voimalaitokseen, jossa se kulkee kahden turbiinin läpi ja palaa takaisin Paimionjokeen. Voimakkaan virtauksen aikoina vesi päästetään laskemaan myös padon luukuista, jolloin näky on upea.
Voimalaitoksen alueella kulkee pieni luontopolku, jonka hoidosta vastaa Paimionjoki-yhdistys. Rinneportaiden alla on nurmialue, joka on kesällä kiva piknikpaikka. Polun päässä padon yläpuolella taas on laituri, jolta voi lähteä vaikka melomaan.
Paljon nähtävää lyhyellä matkalla
Koskien lisäksi myös muut Tarvasjoen nähtävyydet sijoittuvat Hämeen Härkätien varrelle tai ainakin lähistölle. Koskibongauksen yhteydessä kannattaa kiinnittää huomio ainakin Tarvasjoen kotiseutumuseoon ja vanhoihin tunnelmallisiin maalaistaloihin.
Keskustasta Juvankoskea kohti mentäessä voi poiketa veteraanikivellä, eli sotaanlähdön muistokivellä, joka on Kenttätuvan eli vanhan suojeluskuntatalon takana. Muistomerkki näkyy hyvin Salonmäentieltä, johon on opastus Härkätieltä. Tien toisella puolella on rakennus nimeltä Vuorilinna, joka on puolestaan vanha työväentalo. Nykyisin Vuorilinnan pihalla on kesäteatteri ja Kenttätuvan edessä urheilukenttä.
Seuraavaksi kuljetaan erityisesti 80-luvulla kukoistaneen Tarvashovin ja Tarvasjoen koulun välistä. Tarvasjoen koulun vanhin osa valmistui vuonna 1883. Koulun ja Tarvashovin kohdalla Härkätien varressa on myös pieni ortodoksinen hautausmaa, johon on haudattu venäläisiä sotilaita Oolannin sodan aikana.
Jos jatkaa Härkätietä Juvan koskelle vievän Alikulmantien ohi, seisoo tien vasemmalla puolella pian upea päreistä tehty aitta. Simolan tilan aitta on rakennettu 1800-luvulla, mutta siirretty Hämeen Härkätien oikaisun alta lähemmäs pihaa vuosituhannen vaihteessa.
Vuonna 2015 Liedon kuntaan liitetty Tarvasjoki huokuu maaseudun tunnelmaa. Matkailijoita Tarvasjoen keskustassa palvelee ainakin kauppa ja pitseria.
Tiesitkö?
Liedon museon mukaan ensimmäiset ihmiset saapuivat Tarvasjoelle noin 7 000 vuotta sitten, jolloin nykyinen Paimionjokilaakso oli meren rantaa. Tarvasjoen 700-vuotisjuhlia vietettiin vuonna 2016, sillä perusteella, että alueella tehtiin ensimmäiset maakaupat 23.6.1316. Tarvasjoki nimeä alettiin kuitenkin käyttää vasta vuonna 1910. Tarvasjokea halkova Turusta Hämeenlinnaan kulkeva Hämeen Härkätie on yksi Suomen vanhimmista teistä ja myös yksi Suomen virallisista matkailuteistä.
Vieraskynäartikkelin kirjoittaja on Janica Vilen, joka työskentelee viestintäkoordinaattorina Haloo maaseutu! -hankkeessa, Hankkeen tarkoituksena on kertoa maaseudun kehittämisestä Varsinais-Suomessa.
Muut artikkelit
