Aurajokisäätiö käynnistää kaksivuotisen Keltalammikki VEX hankkeen, jossa testataan kelluvia peitteitä keltalammikin torjumiseksi Aurajoessa. Tavoitteena on löytää tehokas ja turvallinen tapa hillitä nopeasti leviävän vieraslajin kasvua.

Keltalammikki heikentää joen virkistyskäyttöä ja syrjäyttää alueen luontaista vesikasvillisuutta. Aiemmat niittoon ja kitkentään perustuvat torjuntamenetelmät ovat osoittautuneet työläiksi ja tehottomiksi. Kitkennän yhteydessä voi lisäksi syntyä irronneita kasvinosia, jotka kulkeutuvat virran mukana ja voivat levittää kasvia uusille kasvupaikoille.
Peitteiden torjuntateho perustuu siihen, että ne estävät auringonvalon pääsyn kasvin lehdille, mikä tukahduttaa kasvustot tehokkaasti. Kelluvien peitteiden etuna pohjaan asennettaviin ratkaisuihin verrattuna on niiden helppo seurattavuus ja hallittavuus, mikä on erityisen tärkeää virtavesissä.

Keltalammikki-VEX-hankkeen tavoitteena on kehittää toimintamalli, jonka avulla torjuntaa voidaan toteuttaa tehokkaasti ja turvallisesti. Vastaavaa torjuntamenetelmää on kokeiltu Ruotsin Tingsrydissä sijaitsevissa vesissä, ja sieltä saatuja oppeja hyödynnetään myös Aurajoessa.

Keltalammikki on Pohjois-Euroopassa vieraslaji, joka on levinnyt alueelle puutarhaistutusten seurauksena. Kyseessä on näyttävä mutta haitallinen kelluslehtinen vesikasvi, joka muodostaa tiheitä kasvustoja. Nämä estävät kalastusta ja uimista sekä tukahduttavat alleen alueen luontaisia vesikasveja. Ensimmäiset havainnot keltalammikista Lounais-Suomessa ovat vuodelta 2012. Aurajoessa laji havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 2015, minkä jälkeen sen leviäminen on ollut nopeaa. Kesän 2025 mittaukset näyttävät, että kasvin pintapeitteisyys joessa on 50–60 tuhatta m2.

Hanke on osarahoitettu EU:n maaseuturahoituksella, jonka se sai Varsinaissuomen ELY-keskukselta, jonka tehtäviä hoitaa nykyisin Lounais-Suomen elinvoimakeskus. Lisäksi hanke on saanut rahoitusta Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiöltä.

Lisää Keltalammikki VEX -hankkeesta Aurajokisäätiön verkkosivuilta