Turun seutu kolmas EK:n Kuntarankingissa

Julkaistu 14.2.2019 klo 11.20

Turun seutukunta ylsi toista kertaa Suomen yritysystävällisimpien alueiden kärkikolmikkoon, ilmenee EK:n tekemästä Kuntaranking-tutkimuksesta.

Pisteitä tuli erityisesti vahvasta kuntataloudesta ja yrittäjyysaktiivisuudesta. Yritysten arvioissa alue on vähintään keskitasoa. Erityisen positiivisesti omia kuntapäättäjiään arvioivat Turun kehyskuntien yritykset.

Kahden vuoden välein toteutettava Kuntaranking mittaa Suomen eri alueiden vetovoimaisuutta yritystoiminnan kannalta. Vertailussa oli 25 seutua. Turun seutukunnan tulokset kattoivat tilastotiedot ja yrityskyselyn vastaukset seuraavista kunnista: Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo ja Turku.

Yrityskyselyn keskeiset havainnot Turun seudulla

Seutukunnan sijoitukseen vaikuttivat yritysjohtajien arvioissa erityisesti seuraavat tekijät:

  • Yritysten mahdollisuudet osallistua julkiseen palvelutuotantoon
  • Erilaisten yritysten tasapuolinen kohtelu riippumatta koosta, toimialasta tai elinkaaren vaiheesta
  • Yritysvaikutusarviointien systemaattinen hyödyntäminen osana kuntapäätöksentekoa
  • Lupa- ja kaavoitusprosessien nopeus ja sujuvuus

Tyytyväisiä vastaajia enemmän kuin tyytymättömiä:

  • Yritysjohtajista 38 prosenttia piti oman kunnan elinkeinopolitiikkaa hyvänä ja 27 prosenttia arvioi sen heikoksi (39 ja 28 prosenttia vuonna 2017). Keskiarvo oli 3,1 vastaten maan keskitasoa (asteikko 1 erittäin heikko – 5 erittäin hyvä).
  • Yleistä yritysilmapiiriä arvioitiin hieman keskimääräistä myönteisemmin: 45 prosenttia piti sitä hyvänä ja 27 prosenttia arvioi sen heikoksi (42 ja 28 prosenttia vuonna 2017). Yleisellä yritysilmapiirillä tarkoitettiin tutkimuksessa kuntapäättäjien ja -virkamiesten yrittäjyystuntemusta, alueen yritysten tarpeiden tunnistamista ja paikallista elinkeinopolitiikkaa.
  • Kuntapäätöksenteon yrityslähtöisyyteen tyytyväisiä oli 38 prosenttia ja tyytymättömiä 31 prosenttia (39 ja 27 prosenttia vuonna 2017). Yrityslähtöisyydellä tarkoitettiin muun muassa yritysvaikutusarviointien hyödyntämistä ja muita yrityslähtöisiä toimintatapoja.

Tyytymättömiä vastaajia enemmän kuin tyytyväisiä:

  • Julkisia yrityspalveluita arvioitiin kriittisemmin: 19 prosenttia arvioi niiden olevan hyvällä tasolla ja 32 prosenttia piti niitä heikkoina (21 ja 30 prosenttia vuonna 2017). Palveluita arvioitiin siitä näkökulmasta, saivatko yritykset tasapuolista ja oikeudenmukaista kohtelua toimitila-, rahoitus- ja neuvontapalveluissa riippumatta yrityksen koosta, toimialasta tai elinkaaren vaiheesta.
  • Palveluiden tuotantoon tyytyväisiä oli vähemmän (21 prosenttia) kuin niihin tyytymättömiä (30 prosenttia). Vuonna 2017 tyytyväisiä oli 22 ja tyytymättömiä 32 prosenttia.
  • Kysely kartoitti erityisesti sitä, millaiset mahdollisuudet yrityksillä on osallistua kuntapalvelujen tuottamiseen.

Tutkimuksessa selvitettiin myös tarkemman kuntatason tuloksia, mutta ne ovat seutuvertailua suuntaa-antavampia. Tällöin Turku oli 20 suurimman kaupungin vertailussa sijalla 13. Seudun kunnista Lieto, Naantali ja Kaarina olivat pienempien kuntien vertailun kolme parasta.

Enintään 50 000 asukkaan kunnat, suuntaa antava kuntatason vertailu Kuntaranking-aineiston perusteella. Kuva Kuntaranking 2019.

Kuntaranking 2019 kuntakohtaiset sijoitukset

Katso taulukko suurempana

Kunta ja sen sijoitus. Enintään 50 000 asukkaan kunnat (10. parasta kuntaa)

1. Lieto (2.)
2. Naantali (-)
3. Kaarina (1.)
4. Järvenpää (6.)
5. Hyvinkää (5.)
6. Nurmijärvi (3.)
7. Kerava (4.)
8. Rauma (7.)
9. Kalajoki (-)
10. Porvoo (8.)