Tiedote keskuskoulun sisäilma- ja kosteusteknisen kuntotutkimuksen tuloksista

Julkaistu 2.10.2020 klo 16.40

Liedon keskuskoulussa suoritettiin kesällä 2020 sisäilma- ja kosteustekninen tutkimus Kiwa Inspectan toimesta.

Sisäilma- ja kosteusteknisen kuntotutkimuksen ohella kohteessa suoritettiin ilmanvaihtoteknisiä tutkimuksia sekä asbesti- ja haitta-ainekartoitus. Viemäriputkistojen kartoitusta ei tehty Kiwa Inspectan tutkimusten yhteydessä. Tutkimuksen kohteena olivat koulurakennuksen tilat Pajarakennus mukaan lukien, paitsi keittiö, joka on tutkittu vuonna 2020 erillisenä tutkimuksena ja vuonna 2017 korjatut kotitalousluokat.

Kaikkia tiloja koskevat havainnot liittyivät ilmanvaihtojärjestelmän paikallisiin puutteisiin ja rakenteiden ilmatiiveyteen. Ilmanvaihtojärjestelmä on osin alkuperäinen, mutta kanavistoja ja koneita on paikoin myös uusittu. Vanhimmat ilmanvaihtojärjestelmän osat eivät enää vastaa nykyisiä vaatimuksia. Lisäksi kanavat olivat paikoin likaisia.

Rakenteiden ilmatiiveyttä tutkittiin merkkiainemenetelmällä. Rakenteissa havaittiin lähes kaikissa tiloissa puutteita ilmatiiveydessä, mikä saattaa vaikuttaa sisäilman laatuun heikentävästi. Ilmavirtauksia kulkeutuu huonetiloihin erilaisista pienistä raoista esimerkiksi sähkökaapelien läpivienneistä sekä ikkunoiden ja ulkoseinien ja lattioiden liittymissä. Ilmavirtaukset kuljettavat mukanaan erilaisia epäpuhtauksia niin rakenteista kuin ulkoilmastakin. Näitä epäpuhtauksia ovat rakenteista peräisin olevat kuidut ja pienhiukkaset sekä esimerkiksi maaperän mikrobit.

Laajoja kosteusvaurioita tutkimuksessa ei havaittu, mutta joissakin kohdissa on paikallisia, kohonneita kosteuslukemia. Mikrobinäytteitä rakenteista otettiin laajalla otannalla. Mikrobipitoisuudet näytteissä vaihtelivat puhtaasta vaurioihin viittaavaan pitoisuuteen, mutta poikkeuksellisen runsaita pitoisuuksia ei tutkimuksissa löytynyt. Havaintoa tukee kosteusmittauksin havaittu, pääsääntöisesti normaali kosteuspitoisuus rakenteissa, eli mikrobikasvulle otollisia olosuhteita ei muodostu laajoille alueille. Paikalliset korkeammat pitoisuudet sijoittuivat tietyille alueille ja tiettyihin rakenteisiin, joista ne on mahdollista korjata. Tiloissa ei havaittu suoraan sisäilman kanssa kosketuksissa olevia merkittäviä mikrobivaurioita.

Keskuskoulun rakennusajankohta huomioiden oli odotettavissa, että asbesti- ja haitta-ainekartoituksessa löytyy terveydelle haitallisia aineita. Asbestia esiintyi esimerkiksi paikallisesti nykyisten lattioiden alla sijaitsevassa vanhassa lattiamateriaalissa ja/tai sen liimassa ja alkuperäisten ilmanvaihtokanavistojen tiivistysnaruissa. Tähän mennessä valmistuneissa tutkimuksissa on selvinnyt, että asbestikuidut ovat pääosin hyvin sitoutuneet materiaaliin eivätkä pääse huoneilmaan, muutamassa kohteessa asbestikuituja saattaa päästä ilmaan esimerkiksi huollon tai käytön yhteydessä. Tutkimustuloksilla on merkitystä erityisesti korjaustapoja ja kustannuksia arvioitaessa.

Lisäksi rakenteissa esiintyi PAH-yhdisteitä sisältäviä kosteussulkusivelyjä, jotka ovat myös rakentamisajankohdalle tyypillisiä. Kyseiset kosteussulkusivelyt sijoittuvat rakenteiden sisään. Lisäksi havaittiin muita paikallisia haitta-aineita esimerkiksi kellarikerroksen lyijypitoisia maaleja. Havaitut haitalliset aineet on huomioitava korjausten työtapoja suunniteltaessa ja kustannuksia arvioitaessa. Ne pyritään pääsääntöisesti poistamaan aina kun se on mahdollista.

Rakennuksessa ei tähän saakka valmistuneiden tutkimusten osalta havaittu sellaisia tuloksia, jotka ylittäisivät viranomaisten asettamia raja-arvoja esimerkiksi työterveyden tai asumisterveyden saralla. Kuitenkin tutkimuksessa havaittiin useita sisäilman laatuun vaikuttavia puutteita, joihin liittyen on ehdotettu lyhyen aikavälin toimenpiteitä ennen kuin varsinainen rakennushanke alkaa. Osa puutteista on mahdollista korjata jo lähiaikoina ilman koulutyöhön vaadittavia katkoja, kun taas osa laajemmista korjauksista sijoitetaan loma-aikoihin. Varsinaisen rakennushankkeen vaatimat korjaukset arvioidaan erikseen.

Lisäksi nyt tehtyihin tutkimuksiin liittyen on vielä tarvetta tehdä muutamia lisätutkimuksia, joiden tuloksista tiedotetaan erikseen, kun laboratoriotutkimukset ovat valmistuneet. Myös lopullinen altistumisolosuhdearvio tehdään vasta niiden valmistuttua ja kuntotutkimusraportti päivitetään lisätutkimusten osalta, jonka jälkeen raportti julkaistaan.

Hankeryhmä selvittää vaihtoehtoisten ratkaisujen kustannuksia ja niihin liittyviä muita tarpeita

Keskuskoulun hankeryhmä on tilannut Kiwa Inspectalta jatkoselvityksen, jossa arvioidaan kuntotutkimuksen löydöksien perusteella tarkemmat korjaustarpeet ja niiden kustannukset 5 ja yli 10 vuoden elinkaariarviolla. Keskuskoulun rakennushanke, päädytään sitten uuden koulun rakentamiseen tai olemassa olevan peruskorjaukseen, kestää joka tapauksessa useamman vuoden ajan, ja lopullinen ratkaisu vaikuttaa myös väistötilatarpeeseen. Kustannusarviot eri elinkaarilla vaikuttavat myös väistötilojen tarpeen ja määrän arviointiin. Tilapalvelut arvioi yhdessä hankeryhmän arkkitehdin kanssa uusien tilojen kustannusarvion sivistystoimen antaman tilaohjelman perusteella.

Hankeryhmä on myös päättänyt, että syksyn aikana tehdään Kiwan ehdottamia pienempiä toimenpiteitä, jotka voidaan tehdä koulutyön aikana.

Vanhemmille pidetään tiedotustilaisuus, kun loputkin tutkimustulokset ovat valmistuneet ja altistumisolosuhdearvio on tehty. Keskuskoulun sisäilmatyöryhmä aloittaa toimintansa lokakuussa, kun THL:n sisäilmakyselyn tutkimukset tulevat. Sisäilmatyöryhmä jatkaa toimintaansa hankeryhmän jälkeen ja tarkkailee tehtävien korjauksien vaikutuksia.

Oppilaiden sisäilmaoirekysely on valmistunut

Syyskuussa oppilaille tehdyn sisäilmaoirekyselyn raportti on valmistunut ja sen perusteella Keskuskoulun oppilaat kokivat yksittäisiä olosuhdehaittoja, kuten vaihtelevaa lämpötilaa ja huoneilman tunkkaisuutta, enemmän verrattuna muihin suomalaisiin yläkouluihin/lukioihin. Oppilaiden raportoima oireilu, kuten päänsärky, väsymys, silmäoireet ja hengitystieoireet, olivat kokonaisuudessaan hieman tavanomaista yleisempää verrattuna muihin suomalaisiin yläkouluihin/lukioihin. Tulosten perusteella kyselyssä raportoituihin koulun sisäympäristön laatuun vaikuttaviin tekijöihin on syytä kiinnittää huomiota, koska hyvä sisäympäristön laatu on tärkeä oppimista ja hyvinvointia edistävä tekijä.

Lisätietoja:
Anne Ahtiainen, hankeryhmän puheenjohtaja
toimialajohtaja tekniset palvelut
anne.ahtiainen@lieto.fi
p. 0505590123