Maankäytön ohjausta Liedossa viidellä eri vuosikymmenellä

14.10.2015 klo 16.02 

Lieto on ollut viime vuosikymmenet niin väestö-, kuin työpaikkakehityksenkin osalta vahvalla kasvu-uralla, hyödyntäen hyvin asemansa valtakunnallisen kasvukeskuksen, Turun naapurina. Aika-ajoin toistuvat taantumat ovat kasvua välillä hidastaneet, mutta eteenpäin on menty koko ajan.

Virkaurani ollessa nyt loppusuoralla, katsaus menneisiin vuosiin ja vuosikymmeniin lienee paikallaan. Kokemusta kunnan maankäyttöasioiden ohjailusta minulle on kertynyt peräti viideltä eri vuosikymmeneltä, neljän eri kunnanjohtajan toimikaudelta. Monet asiat, joita pidämme tänään itsestään selvyyksinä, ovat vaatineet pitkäaikaisen, raskaan prosessin toteutuakseen.

Konsulttina Liedossa 1970-luvulla

Siirryttyäni Suunnittelukeskus Oy:n (nyk. FCG) pääkonttorista Helsingistä 70-luvun loppupuolella suunnittelutehtäviin yhtiön Turun aluetoimistoon, pääsin tutustumaan myös toimiston kanta-asiakkaisiin tuolloin kuuluneen noin 9 000 asukkaan Liedon kuntaan. Tehtävikseni tulivat Loukinaisten-, Littoisten-, Tuulissuon- ja Ilmaristen alueilla vireillä olleiden ensimmäisten kaavaprojektien päätökseen vienti. Turun ohikulkutien varressa sijainneille laajoille kallionlouhinta-alueille, alueille, joista paljon myöhemmin muodostui Avantin yritysalue, laadittiin tuolloin vasta uuden maa-aineslain edellyttämiä maa-ainesten ottosuunnitelmia.

Kaavoitustoimen ensimmäiseksi asiantuntijaksi kuntaan

Uudelle vuosikymmenelle tultaessa 10 000 asukkaan rajan ylittänyt Lieto perusti kaavoitusinsinöörin viran. Tämä tapahtui vuoden 1983 alusta.  Haettuani virkaa tulinkin kolmen äänestyskierroksen jälkeen valituksi. Kunnan silloinen ylin johto ei valintani takana ollut, ykkösehdokkaankin vaihtuessa valintaprosessin aikana sain tuntea, etten ollut sellainen hakija, jollaista ensimmäiseen maankäytön asiantuntijan virkaan silloiseen konsensuskuntana tunnettuun Lietoon haettiin.

Vastaanotin viran 1.3.1983 ja tuliaisena toin Suunnittelukeskus Oy:stä mm. silloin ehdotusasteella olleen Loukinaisten Hakkisten alueen rakennuskaavan. Kaavassa Aurajoen arkaan kulttuurimaisemaan sijoittuvalle alueelle edellytettiin rakennettavan puisia pientaloja, mistä syystä kaava joutui voimakkaan kritiikin kohteeksi, elettiin aikaa jolloin kaikki halusivat rakentaa lohkotiilitalon. Puutalorakentamisen suosio odotti vielä kauan tulemistaan, joten Hakkisten alue oli paljon aikaansa edellä.

Liedon II yleiskaava

Kaavoittajan viran perustamista odoteltaessa oli kunnassa lykätty yleiskaavan tarkistuksen aloitusta.

Liedon ensimmäinen yleiskaava oli laadittu 1960- ja -70 -lukujen vaihteessa ja oli tuon ajan yleiskaavoille tyypilliseen tapaan reilusti ylimitoitettu. Yleiskaavan tarkistus muodostui pitkäksi ja vaikeaksi prosessiksi. Yhtenä syynä siihen oli ylimitoituksesta johtuneet ylisuuret odotukset. Lopputuloksena oli alueellisesti suppeampi, vain taajama-alueet käsittävä, Keskeisten alueiden yleiskaava.

Yleiskaavan ansioiksi voidaan lukea aikaisempaan yleiskaavaan sisältyneen raskaan ylimitoituksen purkaminen, olemassa olevan infrastruktuurin hyväksyminen tulevan maankäytön lähtökohdaksi ja yleiskaavan mitoituksen asettaminen kunnan realistisia kehitysedellytyksiä vastaavaksi. Pitkäksi venyneestä laadinta-ajasta huolimatta ko. työssä jo hyväksyttyjen tavoitteiden pohjalta rakennuskaavoitus jatkui koko ajan vireänä kaikilla kunnan osa-alueilla. Uusi yleiskaava toteutti itseään näin ollen jo paljon aikaisemminkin kuin tuli lopullisesti hyväksytyksi.
 

Arkkitehtikilpailulla uutta ilmettä keskustaan

Vuosikymmenen loppupuolella järjestettiin Liedon keskustan maankäytön ja keskeisten julkisten rakennusten suunnittelun osalta yleinen arkkitehtikilpailu.  Kilpailu oli ensimmäisiä valtakunnassa järjestettyjä näin laajoja, maankäyttöä ja rakennussuunnittelua käsittäviä kilpailuja, kilpailutöitä jätettiin yli viisikymmentä. Kilpailun järjestäjänä oli Liedon kunnan ohella Liedon seurakunta.

Kilpailulla haettiin taajaman laajennukselle uutta, olevan kuntakeskuksen lähiömäisyydestä poikkeavaa ilmettä. Ideat tuli esittää uuden kunnantalon ja uuden seurakuntakeskuksen rakentamiselle, kaupallisen keskustan laajentamiselle, uusien asuinalueiden määrälle ja mittakaavalle ja taajamarakenteen luontevalle liittymiselle Aurajoen arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Kilpailun pohjalta laaditussa kaavassa uudisrakentamisen mittakaavaksi tuli matala, tiivis rakentaminen, minkä seurauksena koko kuntakeskuksen tavoite oli myöhemmin, kehittyminen pikkukaupunkimaisessa hengessä.

Vaikein haaste kilpailualueen osalta koettiin kuitenkin vasta toteuttamisvaiheessa, joka ajoittui kiusallisesti heti 90-luvun laman alkuvaiheeseen. Oli vaikeaa perustella kauaskantoisia ratkaisuja, kuten olemassa olevan kokoojakadun, Hyvättyläntien ja muun siihen liittyvän infran rakentamista taajamarakenteellisista syistä kokonaan uuteen paikkaan, tai kerrostalorakentamisen toteuttamista matalana ylipitkistä paalupituuksista huolimatta. Ilman korkeatasoisen arkkitehtikilpailun tuomaa arvovaltaa tämä ei olisikaan onnistunut.

Kiviainestenottoalueesta Avantin yritysalueeksi

Louhinnan päätyttyä Turun kehäväylään rajautuvalla kivenlouhinta-alueella, käynnistyi alueen kaavoitus työpaikka-alueeksi. Alueen nimeksi tuli Avanti. Alueen yksityisen maanomistajan kanssa tehtiin maankäyttösopimus, johon perustuen alueen koko infrastruktuuri rakennettiin maanomistajan maksamin sopimuskorvauksin. 1990-luvun laman seurauksena alue oli kuitenkin lähes koko vuosikymmenen rakentamaton ”aavekaupunki”. Laman hellitettyä alue alkoi kuitenkin nopeasti rakentua. Erityisesti logistiikkaan ja raskaan kaluston myyntiin ja huoltoon liittyvät toiminnot löysivät hyvin alueelle. Alueen tonttimarkkinointia on alusta asti tehty kunnan ja yksityisen maanomistajan kanssa tiiviissä yhteistyössä.
 

Suojelun turvaava, mutta uudisrakentamisen mahdollistava kaava Vanhalinnaan

Liedon Vanhalinnan kartanon arvokkaan, mutta heikkoon kuntoon päässeen rakennuskannan laajat kunnostustyöt käynnistyivät niin ikään vuosikymmenten vaihteessa alueen omistavan säätiön toimesta. Hankkeen toteuttamisen  rahoittamiseksi käynnistettiin alueen kaavoitus, jolla arvokkaiden ympäristöjen suojelun ohella haettiin pientalorakentamiseen soveltuvia, suojeluarvoja vaarantamattomia kohteita kartanon alueilta. Kaavatyöhön liittyen tehtiin kunnan ja säätiön välinen maankäyttösopimus, jossa tarkemmin sovittiin alueen suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyvät asiat.

Kaavoituksen lopputuloksena oli suojelukaava Aurajoen laajoille, arvokkaille kulttuurimaisema-alueille. Uutta pientalorakentamista osoitettiin alueille, jotka rajautuivat jo ennestään rakennettuihin taajaman pientaloalueisiin. Kaavoituksen tavoitteena oli löytää uudisalueille toteutustapa, joka toisaalta tunnistaisi ne osaksi kartanomiljöötä ja toisaalta pehmentäisi rajaa kartanon ja taajaman vanhan asutuksen välillä. Valituksitta ei tämä huolella valmisteltu kaavahankekaan edennyt. Kiivasta keskustelua käytiin siitä, oliko säätiöllä sen lahjakirjan perusteella, johon kiinteistön saanto perustui, oikeutta luovuttaa tontteja siitä.

Alueen toteutus on hitaan liikkeellelähdön jälkeen saatu hyvään vauhtiin ja alueen kaavaa ja maankäyttösopimusta on tarpeen mukaan aika-ajoin päivitetty. Valmistuessaan kohde tulee olemaan monessa mielessä esimerkki vaativaan ympäristöön toteutetusta tasokkaasta pientaloasutuksesta.
 

Verkatehtaan alueen kaavavaiheet

Verkatehtaan alue sai suojelukaavan, joka toteutui tehtaan vanhojen työväen asuintalojen osalta nopeasti, niiden muuttuessa nykyvaatimukset täyttäviksi perheasunnoiksi. Sen sijaan itse tehdasrakennus odotti toteuttajaansa. Pitkään se oli pelkän kiinteistökeinottelun kohde, vaihtaen omistajaa aika-ajoin ja tuplaten samalla hintansa. Toteuttajansa se löysi vasta 90-luvun puolivälissä, kauppahinnan realisoiduttua tehtaan ajauduttua ensin ns. roskapankin omistukseen.

Elettiin laman jälkeisiä aikoja. Huonoon kuntoon päässeessä tehdaskompleksissa alettiin uuden omistajan toimesta korjata kattoja ja rännejä. Tästä huolimatta esitys tehdaskompleksin muuttamisesta asunnoiksi sai osakseen laajaa vastustusta niin kohteen naapuruston kuin kunnan päättäjienkin taholta. Vaikka elettiin vaikeita aikoja, kiinnosti hankkeen takana olevien yrittäjien taustat ja uhkakuvat enemmän, kuin keinojen etsintä hankkeen toteuttamiselle. Alueen asukkaiden vastustuksen syynä oli puolestaan pelko epämääräisen vuokrakasarmin synnystä alueelle.

Rakennuskaavan muutos ja sen toteuttamiseen tähtäävä maankäyttösopimus valmistuivat kuitenkin lähes normiajassa. Hankkeen eteenpäin viemisen varmistamiseksi luotiin kunnan virkailijoista, hankkeen toteuttajista ja alueen asukkaiden edustajista koottu yhteistyöelin, jonka kautta alueen kaava- ja toteuttamissuunnitelmat vietiin varsinaiseen päätöskäsittelyyn. Hankkeeseen sovellettiin näin osallistuvuuden osalta periaatteita jotka sisältyivät tuolloin vasta vireillä olleeseen rakennuslainsäädännön kokonaisuudistukseen. Lakisääteiseksi osallistuva suunnittelu tuli vasta noin viisi vuotta myöhemmin, vuonna 2000 voimaan astuneen Maankäyttö- ja rakennuslain myötä.

Liedon III yleiskaava hyväksytään oikeusvaikutteisena yleiskaavana

Kunnan kolmas yleiskaavakierros käynnistyi 90-luvun lopulla. Vireillä olleen lakiuudistuksen tavoitteiden mukaisesti lähtökohtana oli koko kunnan alueen kattava oikeusvaikutteinen yleiskaava. Lakiuudistuksen tavoitteena oli yleiskaavoituksen kautta delegoida kunnille lisää päätösvaltaa maankäyttöasioissa. Ehtona oli, että yleiskaava on oikeusvaikutteinen.

Ammattilaiselle itsestään selvä tavoite aiheutti kuitenkin Liedossa vuosia kestäneen kaavasodan, joka perustui lähinnä ideologisiin syihin. Vastustajien näkemyksen mukaan kunnan ei tullut oikeusvaikutteisella yleiskaavalla liian tarkasti määrätä maankäytöstä, vaan maanomistajilla tuli olla vapaus itse päättää omien alueidensa käytöstä. Lainsäädännön uudistukseen liittyen sotaa käytiin koko valtakunnan tasolla ja jonkin aikaa Lieto oli tässä taistelussa valtakunnankin keskipisteenä.

Vuosia kestäneen väsyttävän vastakkain asettelun jälkeen kuntaan saatiin koko kunnan alueen kattava oikeusvaikutteinen yleiskaava, valtakunnan tasollakin mitaten vieläpä ensimmäisten joukossa. Yleiskaavan laadintaan sovellettiin tulevaan lainsäädäntöön sisällytettyä laajaa kansalaisosallistuvuutta. Tämä toteutettiin niin, että kunnan eri osa-alueilla toimivia kylä-, omakoti- tai asukasyhdistyksiä ja muita kunnassa toimivia yhdistyksiä pyydettiin nimeämään edustajansa ns. kansalaisparlamenttiin, jonka kautta asiat valmisteltiin päätöksentekoon. ”Parlamentin” jäsenet käsittelyttivät asiat vielä yhdistysten jäsenistön kesken, jolloin yleiskaavan valmisteluun saatiin osallistumaan merkittävä joukko kuntalaisia. Pientä levottomuutta demokraattisesti valittujen päättäjien keskuudessa tosin aiheutti tällaisen ”ulkoparlamentaarisen toimijan” mukaantulo päätöksentekoon.

Kokonaisuudessaan lainvoimaiseksi yleiskaava tuli valituskierroksen jälkeen vasta vuonna 2006. Aikaa kaavaprosessiin oli kulunut noin kymmenen vuotta. Pitkään vireillä olleen yleiskaavatyön aikana asetetut tavoitteet kuitenkin ohjasivat tälläkin yleiskaavakierroksella alueiden yksityiskohtaista kaavoitusta jo pitkään ennen kaavan lopullista hyväksymistä.

Uuden päättäjäsukupolven myötä asioiden hoito tuli sujuvammaksi

2000- luvulle tultaessa kokivat kunnan ylimmät poliittiset päätöksentekoelimet selvän nuorennusleikkauksen, millä oli positiivinen vaikutus maankäyttöasioiden hoitoon kunnassa. Luottamus päättäjien ja valmistelusta vastaavien viranhaltioiden kesken vahvistui, mahdollistaen päätöksenteon delegoinnit ja sitä kautta entistä tuloksellisemman toiminnan.

Yleiskaavaa päästiin toteuttamaan kokonaisvaltaisesti. Sen pohjalta toteutuivat niin liikekeskustan laajennusalueet, keskustan palveluihin tukeutuvat Kahlojan-, Etelä-Vierun- ja Sillilän laajat pientaloalueet, sivutaajamien täydennysrakennus- ja laajennusalueet, kuin myös Avantin-, Tuulissuon- ja Asemanseudun yritysalueiden laajennukset.

Avantin yritysalueen rakentuminen lähti laman hellitettyä voimakkaaseen kasvuun. Aluetta myös laajennettiin merkittävissä määrin kunnan omistamille alueille, syntyi ns. Länsi-Avantin alue. Avantin alueesta kehittyi lyhyessä ajassa seudullisesti merkittävä logistiikkakeskus. Vastaavasti laajennettiin myös Tuulissuon alueita, osin laajoja kallioalueita louhien, mitä kautta alueelle on saatu merkittävissä määrin myös kovapohjaista, tasattua tonttimaata Avantin tapaan.

Vanhan keskustan arkkitehtikilpailulla varaudutaan valtatien siirtoon

Liedon vanhan, pääosin 1960- ja -70-luvuilla rakennetun keskusta-alueen osalta järjestettiin arkkitehtikilpailu vuonna 2010. Kyseessä oli ideakilpailu joka toteutettiin kutsukilpailuna.  Kilpailun tavoitteina oli mm. löytää ideat kunnan kaupallisen keskuksen laajentumiselle ja uudistumiselle ja taantuneiden Keskustien vanhan lähes tyhjillään olleen liikekeskuksen ja valtatien lähiympäristön kohentamiselle tilanteessa, jossa taajamaa jakava valtatie on siirtynyt pois nykyiseltä paikaltaan. Kilpailussa tuli ottaa huomioon myös Aurajoen arvokas kulttuuriympäristö ja kytkeä jokirannan virkistysalue osaksi keskustaajaman virkistysalueverkkoa. Aloituskohteena kilpailussa tuli esittää Keskustien- Kirkkotien alueelle heti toteutettavissa oleva maankäyttöratkaisu. Liedon kunnan ohella kilpailun järjestäjinä olivat mm. Keskustien varren vanhan liikekeskuksen omistava pankki ja alueen toteuttamiseen ennakkovarauksen tehnyt rakennusliike.

Alueen asemakaavoitus on edennyt vaiheittain siten, että Jokirannan osalta kaava on jo ehdotusasteella. Tähän osaan kaava-aluetta on kilpailuvaiheesta lähtien kohdistunut kuntalaisten laaja kiinnostus. Tähän perustuen on kunnanvaltuustokin kuntastrategioita päivittäessään linjannut, että alueesta kehitetään kuntalaisten yhteinen olohuone. Rinnan asemakaavan kanssa alueelle on laadittu virkistysaluesuunnitelma, joka on ollut samanaikaisesti kaavan kanssa osallisten kuultavana.

Kritiikin kohteena on erityisesti ollut Kirkkotien ja Aurajoen välinen kerrostalorakentaminen. Vastustuksesta johtuen rakentamisen määrä on minimoitu kolmeen pienkerrostaloon, mikä on selvästi vähemmän mitä parhaissa kilpailutöissä alueelle ehdotettiin. Kaava-alueelta paikkansa on löytänyt myös uimahalli. Suunnittelu Kirkkotien itäpuolisen, ns. Keskustien alueen osalta jatkuu heti, kun pankki on löytänyt hankkeeseen sitoutuneen rakentajan kumppanikseen.

Koko Kirkkotien- Keskustien alueen rakentumisen ja Jokipuiston- Hanhiojanpuiston muodostaman virkistysaluekokonaisuuden toteutumisen myötä kuntakeskus tulee kokemaan merkittävän visuaalisen ja toiminnallisen kohentumisen.

Potkua kaupunkiseutuyhteistyöhön

Yleiskaavallista yhteistyötä on Turun kaupunkiseudulla tehty aina 1970- luvulta lähtien. Lieto tuli mukaan yhteistyöhön 1982. Toiminta oli pitkään lähinnä keskeisten kaupunkiseutukuntien, ns. viisikkokuntien yleiskaavojen ja maakuntakaavoituksen yhteensovittamista. Todellista potkua yhteistoimintaan tuli kuitenkin vasta ns. PARAS- lainsäädännön laadinnan myötä. Tähän liittyen kaupunkiseudun 14 kuntaa hyväksyivät 2012 yhteistyönä laaditun Turun kaupunkiseudun rakennemallin 2035, jonka tavoitteena oli seudullisesti kestävä maankäyttö. Rakennemallin toteuttamiseen kunnat sitoutuivat valtiovallan kanssa solmitun ns. MAL-aiesopimuksen (maankäyttö, asuminen, liikenne) kautta. Sopimuksessa kunnat sitoutuvat toteuttamaan Rakennemallin mukaista seudullisesti yhtenäistä maankäyttöä ja valtiovalta puolestaan sitoutuu rahoittamaan tiettyjä seudullisesti tärkeiksi nähtyjä hankkeita. Rakennemalli on lähtökohtana kuntien yleiskaavoja tai maakuntakaavaa tarkistettaessa.

Seudullisesti kestävä maankäytönsuunnittelu tulee syvenemään ja on helppoa ennustaa, että se on tullut kehittyvien kaupunkiseutujen suunnitteluun jäädäkseen.

Liedon IV yleiskaava työn alla

Liedon neljättä yleiskaavakierrosta on käyty jo jonkin aikaa. Tämänkertainen tarkistustyö oli aluksi tarkoitus toteuttaa kokonaisuudessaan osayleiskaavoin. Tiivistyneeseen kaupunkiseutuyhteistyöhön liittyen onkin Turun kaupungin kanssa työn alla yhteisen osayleiskaavan laadinta Maarian- Ilmaristen alueelle. Tällä hetkellä tärkein yleiskaavan tarkistusta vaativa asia Liedossa on  kuitenkin  ns. Kanta- Liedon alueen osalta välttää yleiskaavattomaan tilaan ajautuminen. Nykyisen yleiskaavan ohjevuosi 2020 lähestyy ja yleiskaava kaipaa muutoinkin päivitystä.

 Lieto tulee vielä ensi vuosikymmenen toimimaan nykyisen ”kymppitien” varassa. Tärkeää olisikin saada päätös tulevan tien linjauksesta, jotta nykyisellä tiellä päästäisiin toteuttamaan sen välttämättä kaipaamia liikenneturvallisuutta ja toimivuutta parantavia toimenpiteitä..

Seuraavaan nousukauteen on varauduttu

Pitkään jatkunut taantuma on hidastanut alueiden rakentumista jo pitkään. Liedossa vuosittaisten tontinmyyntitavoitteiden saavuttamiseksi tonttitarjontaa on monipuolistettu ja reagointivalppautta muuttuviin tarpeisiin entisestään parannettu. Samalla on luotu valmiuksia uuteen nousukauteen.

Yritystonttipuolella Avantissa 2000-luvulla ripeästi alkanut rakentaminen on meneillään olevaa Postin jakelukeskuksen muutos- ja laajennustöitä lukuun ottamatta ollut hiljaista. Jakelukeskuksen sijoittuminen Avantiin on kuitenkin merkittävä piristys alueelle ja kunnalle, sillä entisiin laajennettuihin Transpointin tiloihin on sijoittumassa kolmisensataa työntekijää, ollen sen jälkeen suurin ei kunnallinen työnantaja Liedossa työntekijämäärällä mitattuna. Avantin alueen toimivuuteen panostetaan mm. alueen tiejärjestelyjä kohentamalla, oleellisimpana myönteisesti etenemässä oleva kokoojakatuyhteys Länsi- Avantin kautta vt10:lle Tammen alueen eteläpuolelle.

Monipuolisen yritystonttitarjonnan turvaamiseksi on Tuulissuolla pidetty yllä laajaa eri tarkoitukseen soveltuvaa pienteollisuus- ja varastotonttitarjontaa. Tämän seurauksena kunnassa toimii tänä päivänä useampia yrittäjiä, jotka hankittuaan kunnalta tontin, rakentavat hallin ja luovuttavat sen sitten myymällä tai vuokraamalla eri yritysten käyttöön. Suhdanteista riippumatta toiminta on jatkunut vakaana, halleja on noussut muutama vuodessa myös taantuman aikana. Myös Asemanseudun yritysalueen toteuttamiselle on niin ikään saatu pää avattua.

Kuntakeskuksen uudistumiselle viimeksi käyty arkkitehtikilpailu antaa hyviä eväitä. Ennen uudistuvan kaupallisen keskustan yksityiskohtaisempaa suunnittelua tulee Liedon ohitustiekysymys kuitenkin ratkaista. Valittavalla tieratkaisulla on luonnollisesti vaikutukset tulevan keskustan tarkempaan muotoutumiseen.

Asuntorakentamisen puolella kiinnostusta yhtiömuotoiseen kerros- ja rivitalorakentamiseen on taantumasta huolimatta ollut jonkin verran. Erillispientalotonttien kauppa käy kuitenkin erittäin verkkaisesti monipuolisesta tonttitarjonnasta huolimatta.

Kaiken kaikkiaan Liedossa on hyvin valmistauduttu vastaanottamaan seuraava nousukausi. Kunnan tonttivaranto on kaikkien käyttötarkoitusten osalta ehkä parempi kuin koskaan ennen, samoin tonttivarannon taloudellinen arvo on suurempi kuin koskaan ennen. Merkillepantavaa kuitenkin on, että maapoliittisessa ohjelmassa tavoiteltu kolmen vuoden tarpeita vastaava toteuttamiskelpoinen tonttivaranto on vielä kaukana toteutumisesta.

Kunnan raakamaahankinnat on onnistuttu kohdentamaan siten, että kunnalla on valmiudet tarvittaessa nopeasti kaavoittaa uusia olevaan infraan tukeutuvia alueita eri käyttötarkoituksiin. Kunta panostaa tällä hetkellä lisäksi merkittävästi niin julkisten palveluiden- kuin katuverkonkin parantamiseen, joten valmiudet myös tältä osin uusien kasvupiikkien vastaanottamiseen paranee.

Vielä viimeisimpänä, joskaan ei vähäisimpänä, kuntaan on jäämässä sekä kaavoituksen- että maapolitiikanhoidon hyvin osaava ammattilaisjoukko.

Markku Niemi, kaavoitusjohtaja

Markku Niemi, kaavoitusjohtaja, DI

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.
(Näkyy vain palvelun ylläpidolle.)

Esko Poikela, kunnanjohtaja

Esko Poikela
Kunnanjohtaja

Laila Mäkelä, sivistysjohtaja

Laila Mäkelä
Toimialajohtaja,sivistyspalvelut

Johanna Mäkinen, terveysvalvonnan johtaja

Johanna Mäkinen
Toimialajohtaja, ympäristöterveyspalvelut

Oili Paavola
Toimialajohtaja, työllistäminen ja yhteispalvelu

Kirjoittajat pohtivat ajankohtaisia aiheita ja teemoja. Mielipiteet ovat bloggaajien omia ajatuksia, eivät kunnan virallisia kannanottoja.

Kommentointi 

Voit kommentoida osaa kirjoituksista.

Julkaisemme viestit, jotka noudattavat hyvää keskustelutapaa. Viestit tarkistetaan ennen julkaisua, joten kommentit näkyvät viiveellä.

Kommentit julkaistaan tai jätetään julkaisematta sellaisenaan eli moderaattori ei muokkaa viestien sisältöjä.

Viimeisimmät merkinnät

18.3.2020 klo 17.05
2.9.2019 klo 8.51
19.6.2019 klo 10.00

Tagit

adventti ajattelutaidot ammattitaito arvokeskustelu asenne asiakastyytyväisyys demokratia dialogi
digitalisointi
ei ruikuteta Elämänkaariajattelu elämänkokemus energia Globaalit haasteet harrastukset Hector heinäkuu henkilökunta hetki huoli hymy hyvinvointi hyväksyntä
ilo irtipäästäminen itsenäisyys itsepalvelu itämeri johdonmukaisuus jokiranta joulu joulu
juhannus julkisoikeus järjestäjäverkko järvet kaavoitus kansalaisopisto kanssakäyminen kasvatuskeskustelu kesä kesäloma kesäteatteri kesätyö kevät hiljaisuus kilpailu kilpailukyky kirjastolaki kokonaiskuntoutus
kokonaisnäkemys korkeakoulujen pääsykokeet lukio opetussuunnitelma koulu koulukuntoisuus kunnan rooli kunnanjohtaja kunnantalo kunta kuntajohtaminen kuntalaisten talo kuntarakenne kuntatalous kuntien tehtävät kuntien velvoitteet kustannusten seuranta lama Lape lapset lapsuus Lean -ajattelu Lieto Lieto-viikko liikunta liikuntalaki luonnon äänet luonto lähiliikuntapaikka maailmantalous maakunta maatilapäivä mahdollisuus maksuttomuus minä toivon
mittarit muisto muutos myönteiset tunteet negatiivinen vinouma normien purku nuoret näkökulma Odotusmaailma olkivuosi onnellinen onnellisuus opetussuunnitelma opiskelu oppilaskunta oppiminen oppimisen ilo osallisuus otsikko palvelupiste peruskoulu perustarpeet piilokorruptio positiivinen kasvatus positiivinen voima
pääsiäinen rajat
rakenneuudistus rakentaminen rauhoittuminen
risuaita sanomalehtiviikko selviytyminen sisu sosiaali- ja terveyspalvelut sote sote uudistus sote-uudistus sote-uudistut sotiemme_veteraanit suhteellisuus Suomi 100 v. SUP syksy systeeminen ajattelu sähköiset oppimisympäristöt sähköiset palvelut sää säännöstely säännöt tasa-arvo tavallinen arki terveys tietosuoja todistus toimintaprosessi toisen asteen koulutus toivomuksia
tulevaisuuden kunta turvallisuus turvaverkot tyky uudistukset vaalit Vappu velkaantuminen vertailu vertaisliikuttaja visio vuosi 2018 Yhteiskuntasopimus yhteispalvelupiste yhteisyys yhteisöllisyys yhteisöllisyys
yksinäisyys yleiskaava yrittäminen ystävyys