Elämää soten varjossa

25.3.2015 klo 9.09 

Sote –sopua ei saatu. Pääministerin mukaan politiikka on rikki.

Miten sote elää tämän keskellä?

Sote järjestämislain tarkoituksena oli saada kustannustehokkaammat palvelut tasaveroisesti koko Suomeen.  Tiedetään, että kymmenen prosenttia väestöstä kerryttää suurimman osan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista. Palveluja rahoittaa Kela, kunnat, työterveyshuolto ja palvelujen käyttäjät.

Sitran ja Kelan teettämässä selvityksessä Oulun kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista työterveydenhuollon osuus oli pieni, sillä suurimmat asiakasryhmät olivat vanhuksia, lastensuojelun ja vammaispalvelujen asiakkaita, päihde- ja mielenterveysasiakkaita sekä psykiatrisen hoidon ja erikoissairaanhoidon potilaita. 10% väestöstä käytti kaikista Oulun kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista  74 %.  Selvityksen perusteella vaativa erikoissairaanhoito ei siis ole syy korkeisiin sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin.

Kustannukset syntyvät paljon arkisemmista asioista: erityistä tukea tarvitsevien arjen selviytymisen  palveluista, lääkekustannuksista, vammaisetuuksien, kuntoutuksen ja matkojen yhdistelmästä.

Kustannustietoisuus hämärtyy helposti, kun rahoitus palveluihin tulee monesta eri järjestelmästä.

On kuitenkin selvää, että suurin osa kustannuksista syntyy lähellä olevista ja kaikkien saatavissa olevista palveluista eikä niistä erityis- ja erikoispalveluista, joita tarvitaan kriittisissä tilanteissa laadukkaina nopeasti ja tehokkaasti tuotettuna.

Liedon sosiaali- ja terveydenhuollon ikä- ja sairastavuusvakioidut kustannukset asukasta kohti olivat Varsinais-Suomen alhaisimmat vuonna 2013. Tämä johtuu henkilöstön määrään nähden hyvin toimivista perus- ja lähipalveluista.

Sosiaali- ja terveystoimi yhdistettiin vuoden 2013 alusta alkaen ja päähuomio on ollut koko ajan toimivien peruspalveluiden kehittämisessä kotona asumisen tukemiseksi, oli sitten kyseessä lapsiperhe, nuori, vammaispalveluja tarvitseva, mielenterveys- ja päihdeasiakas tai ikääntyvä kuntalainen.

Sote -järjestämislain varjossa on tehty paljon uudistavaa työtä kuntalaisten parhaaksi. On lisätty kotiin annettavia palveluita kaikilla sektoreilla, parannettu sähköisiä asiointimahdollisuuksia etenkin terveyspalveluissa ja pidetty huolta henkilöstön ammattitaidosta palvelujen laadun takeena.

Valtakunnallisen huomion ollessa sote-sopassa hyväksyttiin eduskunnassa kuin varkain uusi sosiaalihuoltolaki ja TYP-laki, jotka edelleen vahvistavat kuntalaisten oikeutta saada kotikunnalta tarpeen mukaiset palvelut ammattitaidolla ja riittävän varhaisessa vaiheessa asiakkaan elämäntilanteen parantamiseksi.

Parasta, vaikuttavinta ja kustannustehokkainta sosiaali- ja terveydenhuoltoa on turvallinen elinympäristö, työ- ja toimeentulo, riittävä liikunta ja monipuolinen, terveellinen ravinto.

Eikä mikään ole rikki!

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.
(Näkyy vain palvelun ylläpidolle.)

Esko Poikela, kunnanjohtaja

Esko Poikela
Kunnanjohtaja

Laila Mäkelä, sivistysjohtaja

Laila Mäkelä
Toimialajohtaja,sivistyspalvelut

Johanna Mäkinen, terveysvalvonnan johtaja

Johanna Mäkinen
Toimialajohtaja, ympäristöterveyspalvelut

Oili Paavola
Toimialajohtaja, työllistäminen ja yhteispalvelu

Kirjoittajat pohtivat ajankohtaisia aiheita ja teemoja. Mielipiteet ovat bloggaajien omia ajatuksia, eivät kunnan virallisia kannanottoja.

Kommentointi 

Voit kommentoida osaa kirjoituksista.

Julkaisemme viestit, jotka noudattavat hyvää keskustelutapaa. Viestit tarkistetaan ennen julkaisua, joten kommentit näkyvät viiveellä.

Kommentit julkaistaan tai jätetään julkaisematta sellaisenaan eli moderaattori ei muokkaa viestien sisältöjä.

Viimeisimmät merkinnät

18.3.2020 klo 17.05
2.9.2019 klo 8.51
19.6.2019 klo 10.00

Tagit

adventti ajattelutaidot ammattitaito arvokeskustelu asenne asiakastyytyväisyys demokratia dialogi
digitalisointi
ei ruikuteta Elämänkaariajattelu elämänkokemus energia Globaalit haasteet harrastukset Hector heinäkuu henkilökunta hetki huoli hymy hyvinvointi hyväksyntä
ilo irtipäästäminen itsenäisyys itsepalvelu itämeri johdonmukaisuus jokiranta joulu joulu
juhannus julkisoikeus järjestäjäverkko järvet kaavoitus kansalaisopisto kanssakäyminen kasvatuskeskustelu kesä kesäloma kesäteatteri kesätyö kevät hiljaisuus kilpailu kilpailukyky kirjastolaki kokonaiskuntoutus
kokonaisnäkemys korkeakoulujen pääsykokeet lukio opetussuunnitelma koulu koulukuntoisuus kunnan rooli kunnanjohtaja kunnantalo kunta kuntajohtaminen kuntalaisten talo kuntarakenne kuntatalous kuntien tehtävät kuntien velvoitteet kustannusten seuranta lama Lape lapset lapsuus Lean -ajattelu Lieto Lieto-viikko liikunta liikuntalaki luonnon äänet luonto lähiliikuntapaikka maailmantalous maakunta maatilapäivä mahdollisuus maksuttomuus minä toivon
mittarit muisto muutos myönteiset tunteet negatiivinen vinouma normien purku nuoret näkökulma Odotusmaailma olkivuosi onnellinen onnellisuus opetussuunnitelma opiskelu oppilaskunta oppiminen oppimisen ilo osallisuus otsikko palvelupiste peruskoulu perustarpeet piilokorruptio positiivinen kasvatus positiivinen voima
pääsiäinen rajat
rakenneuudistus rakentaminen rauhoittuminen
risuaita sanomalehtiviikko selviytyminen sisu sosiaali- ja terveyspalvelut sote sote uudistus sote-uudistus sote-uudistut sotiemme_veteraanit suhteellisuus Suomi 100 v. SUP syksy systeeminen ajattelu sähköiset oppimisympäristöt sähköiset palvelut sää säännöstely säännöt tasa-arvo tavallinen arki terveys tietosuoja todistus toimintaprosessi toisen asteen koulutus toivomuksia
tulevaisuuden kunta turvallisuus turvaverkot tyky uudistukset vaalit Vappu velkaantuminen vertailu vertaisliikuttaja visio vuosi 2018 Yhteiskuntasopimus yhteispalvelupiste yhteisyys yhteisöllisyys yhteisöllisyys
yksinäisyys yleiskaava yrittäminen ystävyys